Verkkovirhe

Suomen miesten maajoukkueen erittäin heikko pelillinen tila

#1
Moi. Kirjoittelin tuossa pienehkön tekstin nykymaajoukkueen tilasta, ja ajattelin että sille sopisi ehkä kokonaan ihan oma ketjunsa. Mielestäni koko Suomen maajoukkueen tasossa eletään jopa pienessä kuplassa. Ollaan saavutettu kuitenkin varsin mukiinmeneviä tuloksia heikohkosta materiaalista huolimatta nyt jo tovi. Miten käy kun valmentaja vaihtuu? Kommentit ja pohdinnat tekstistä ja asiasta ylipäätään ovat hyvin tervetulleita!


Nyt kun Suomen miesten maajoukkue on selvässä muutostilassa valmentajavaihdoksen johdosta, tuumin että olisi ehkä hyvä hetki kirjoittaa asiasta myös pienimuotoinen kolumni. Myös lentopalloliiton toimitusjohtajan paikka on avoinna heikon taloudellisen tuloksen johdosta, joten muutoksia on luvassa myös isommassakin kuvassa. Mielestäni kuitenkin isoin asia näistä kahdesta huolimatta on suomalainen pelaajatuotanto ja maajoukkueen taso. Ja se fakta, että pelaajamateriaalissa olemme tosi kaukana parhaista vuosista, ja tätä nykyä jäljessä montaa muuta sellaista ”pientä” lentopallo-maata jota iso massa ei ehkä vielä tiedosta, mutta joka on nykyään todellisuutta. Mutta näistä faktoista tarkemmin tekstissä myöhemmin.

Aloitetaan ensimmäiseksi Sammelvuon tilanteesta. Minun mielestäni tilanteessa ei ole mitään kiisteltävää. Sammelvuon diili Venäjälle on loistava asia sekä Suomen lentopallolle, että ennen kaikkea Sammelvuolle itselleen. Sopimus on myös erittäin ansaittu, sekä omasta mielestäni hyvä näpäytys sille suomalaiselle lentopalloväelle joka ei ole Sammelvuon työlle antanut mitään painoarvoa. Tuomas ei ole saanut viime vuosina nauttia lainkaan sellaista arvostusta Suomessa kuin olisi kuulunut. Suomalaiset ovat olleet asialle sokeita, ja Sammelvuota on pidetty itsestään selvyytenä. Rosterin ja korkean tason pelaajien puute on verhottu valmennuksesta lähtöisin olevaksi ongelmaksi, vaikka päinvastoin Sammelvuo on taikonut hyvin keskinkertaisesta rosterista irti aivan maksimituloksia jo pitkään.

Joidenkin pelaajien puuttumisia maajoukkueesta on myös laitettu Sammelvuon niskoille. Asia olisi paremmin ymmärrettävissä, jos puuttuneet pelaajat olisivat olleet todellisia game breaker- pelaajia joita Suomen maajoukkueella ei olisi varaa menettää. Näissä tapauksissa olisi tilanne olisi varmasti ollut myös eri. Mutta muun muuassa Oivasten veljesten puuttuminen maajoukkueesta ei ole tuloksia muuttanut miksikään, vaikkakin molemmat sinne olisivat kyllä mahtuneetkin.

Venäjän maajoukkueessa Sammelvuo saa käyttöönsä aivan eri sfääreistä olevan rosterin, ja uskon että tulokset tulevat olemaan myös erinomaisia. Jo Kemerovossa tehty työ on näyttänyt Sammelvuon osaamisen ja arvostuksen mitä hän nauttii myös pelaajien keskuudessa. Myös se sitoutuminen jonka Sammelvuo on asiaan laittanut esimerkiksi venäjän kielen opiskelun muodossa, on ollut täysin avainasemassa sopimuksen syntyä ajatellen.

Suomen maajoukkueella onkin aivan hirvittävä työmaa löytää yhtä pätevä valmentaja tontille. Toisaalta muutoksessa voi piillä myös uusia mahdollisuuksia. Onhan Sammelvuolla takana jo useita vuosia maajoukkueen peräsimessä, ja aika-ajoin vaihdokset ovat ainoastaan hyvästä. Liiton pitää vaan huolehtia, että asiaa vetämään löydetään oikeasti ammattitaitoinen tekijä. Itse suuntaisin katseeni suoraan ulkomaille, kun varteenotettavin suomalainen vaihtoehto, eli Tiilikainen on edelleen kiinni työtehtävissään Japanissa. Uskon kuitenkin, että Liitto harkitsee esimerkiksi Kuoksaakin pallille hartaasti. Liitto on tehnyt viime ajat isosti tappiota Säilynojan ohjauksessa, ja suomalainen vaihtoehto on ulkomaalaista rutinoitunutta ammattivalmentajaa edullisempi. Toimitusjohtajaksi onkin jo kyselty tiettyjä suomalaisia vaihtoehtoja, mutta yhteisymmärrykseen asiasta ei ole päästy ja ilmeisesti paikka on edelleen täyttämättä myös julkisuuden verhojen takana.


Pureudutaan seuraavaksi hieman syvemmin maajoukkueemme isoimpaan ongelmaan. Joukkueen ja pelaajien tason heikentymiseen. Ongelma tässä voidaan jaotella kaksijakoiseksi. Suomen joukkueen tason putoamiseen aikaisempaan verrattaessa, sekä siihen isompaan, eli Suomen joukkueen tason putoaminen muihin aiemmin samantasoisiin tai selkeästi heikompiin maihin verrattaessa.

Suomi kuului hetken aikaa ihan Euroopan kerman 2-kategoriaan. Ei tietenkään samaan kastiin vielä Puolan, Italian, Serbian, Venäjän ym. vastaavien lentopallomahtien kanssa, mutta heti seuraavassa ryhmässä Suomi oli. Suomi myös pystyi voittamaan näitä Euroopan kermaan kuuluvia maita. Nyt sellaisesta ei tarvitse edes haaveilla. Tällä hetkellä Suomen ranking pelkästään Euroopan maita verrattaessa on hyvän matkaa top 10 ulkopuolella. Ja ongelma on se, että monet maat jotka olivat selkeästi Suomea jäljessä aiemmin, ovat nyt joko ottaneet Suomen kiinni tai menneet jo ohi. Seuraavassa maita jaoteltuna hieman ryhmittäin:

Selkeästi Suomea paremmat lentopallo maat (ei järjestyksessä):

- Bulgaria

- Ranska

- Italia

- Venäjä

- Slovenia

- Belgia

- Saksa

- Serbia

- Puola

- Hollanti


Nämä maat ovat kiistatta Suomea edellä. Osa on edellä valtavia harppauksia, ja osa vähemmän valtavia, mutta minkä tahansa näiden maiden voittaminen Suomelle on epätodennäköistä parhaat vs. parhaat pelissä. Hollanti on näistä Suomelle parhaiten haastettavissa, mutta kuten jo MM-kisoissa nähtiin, on lyöntivoiman ero heihinkin todella selkeä.

Maat jotka ovat joko Suomea edellä tai vähintäänkin käytännössä tasoissa (jotka aiemmin olivat korkeintaan yhtä hyviä kuin Suomi, tai selvästi jäljessä) :

- Kreikka

- Turkki

- Romania

- Portugali

- Valko-Venäjä

- Slovakia

- Tsekki

- Espanja

- Viro

- Ukraina

Tässä tullaankin siihen vielä isompaan ongelmaan. Ryhmä, joka on parhaimpaan tilanteeseen verrattuna kasvanut aivan valtavasti. Kuten myös jo EM-karsinnoissa nähtiin, esimerkiksi Romania on Suomelle nykyään jo erittäin hankala vastus. Suomi jäi myös Romanian taakse lohkossaan.

Puretaan seuraavaksi tilannetta hieman yksityiskohtaisemmin, eli pelaajien osalta. Suomella ei ole maajoukkueessa tällä hetkellä YHTÄÄN hyökkäävää pelaajaa joka pelaisi kovassa ulkomaisessa sarjassa kentällä. Ei ainoatakaan. Nolla. Zero. Saati että joku pääsisi kovassa ulkomaisessa sarjassa kentälle saakka. Ollaan puhuttu miten hyvä on, että kotimainen liiga on kovatasoinen kun käytännössä kaikki maajoukkuemiehemme pelaavat Suomessa. Eikä juurikaan olla nostettu esille ongelmaa siitä, että syy siihen miksi näin on, on se, että pelaajiemme taso ei yksinkertaisesti riitä lähellekään saavuttamaan pelipaikkaa hyvissä ulkomaisissa sarjoissa. Ainoa poikkeus tähän on libero Kerminen, joka onkin maajoukkueemme ainoa oikeasti täysin kansainvälinen huippupelaaja. Harmi että liberontontilta ei pelejä hyökkäämällä voiteta. Toki Tervaportti pelaa Kreikan liigan parhaassa joukkueessa Olympiakosissa, joka on myös hyvä saavutus. Sakari Mäkinen oli heikohkossa sarjassa Valko-Venäjällä, eikä ollut lopulta edes aloituskentällisen mies. Krastins pelaa Ranskan liigan heittopussissa, eikä todellakaan ole ollut jatkuva aloituskentällisen mies, saati ratkaisevassa roolissa. Muita ulkomailla pelaavia suomalaisia en käsittele sen tarkemmin, koska he eivät mahdu välttämättä edes isompaan rinkiin.

Siinä se. Siinä kaikki ulkomailla pelaavat maajoukkuemiehemme. Tilanne on aivan käsittämättömän heikko. Nostan seuraavassa esille muiden ns. ”pienten” maiden tilanteita. Ja kuten siitä voimme nähdä, on Suomen tilanne heikoin koko ryhmästä. Tilanne on itseasiassa niin karmea, että on ihmeellistä, miten tilanteesta ei ole nostettu enemmän huolta. Tähän tilanteeseen voidaan helposti vastata, ettei pelkkä ulkomailla pelaaminen ole takuu mistään. Ei todellakaan ole. Mutta kovassa ulkomaan sarjassa pelaaminen ja kentälle pääseminen, kertoo kuitenkin sen, että pelaajan taso useimmiten riittää siihen. Nyt ei ole kyse siitä, että suomalaiset olisivat valinneet Suomen liigan, vaikka olisivat päässeet esimerkiksi Puolan, Italian, Venäjän tai edes Ranskan, Turkin tai Saksan joukkueisiin pelaamaan. Ei. Vaihtoehtona on ylipäätään ainoastaan ollut joko Suomen liiga, tai sitten joku toinen pieni eurooppalainen liiga pienehköllä palkalla ja Suomea epävarmemmalla palkanmaksulla. Ei ihme, että Suomi pelipaikkana kiinnostaa.

Sitten pureudutaan muiden pienempien maiden tilanteisiin. Onko muilla ”Suomen tasoisilla” mailla pelaajia huippusarjoissa tai huippujoukkueissa? Puran vaikka tuota ylläolevaa listaa joukkue kerrallaan. Ensimmäistä listaa, jossa on siis Suomea selvästi paremmat joukkueet, en lähde edes purkamaan koska suurin osa pelaajista pelaa kovissa liigoissa ja/tai joukkueissa.

Kreikka - Joukkueen selkeä ykköstähti on pieni yleispelaaja Protopsaltis. Hän pelaa Saksan parhaassa joukkueessa Friedrichschafenissa, ja on sielläkin joukkueen tärkein pelaaja. Kreikalla on kaksi hyvätasoista oman liigan joukkuetta, jotka menestyvät myös Euro-cupeissa, Olympiakos ja PAOK jotka vetävät ison osan muita maajoukkueen pelaajia.

Turkki – Turkilla on siitä erilainen tilanne, että heidän oma sarjansa on niin kovatasoinen, että ulkomaille lähteminen ei ole monelle pelaajalle ensimmäinen vaihtoehto. Käytännössä kaikki Turkin maajoukkueen pelaajat pelaavat Turkin liigan kovimmissa joukkueissa. Turkin liigan tasosta kertoo jotain esimerkiksi se, että Suomen parhaan joukkueen Valepan jatkosta tiputtanut Istanbul, oli vasta runkosarjan kutonen ja selkeä altavastaaja pudotuspeleihin Galatasarayta vastaan.

Portugali – Yleispelaaja Ferreira on joukkueen ylivoimaisesti tärkein pelaaja. Hän pelaa kovassa Puolan liigassa ja siellä runkosarjan nelosessa Zawierciessa. Portugalin ykköspassari Tavares puolestaan pelaa Ranskan liigan nelosessa Rennesissä ykköspassarina.

Valko-Venäjä – Kyllä, myös Valko-Venäjä on Suomea edellä tässä kategoriassa. Joukkueen ykköshakkuri Udrys on erityisen kovassa Venäjän liigassa sarjanelosen Fakelin ykköshakkuri. Juuri sellainen game breaker- tyyppi ja ison pallon tappaja jota Suomikin kaipaisi. Pelaa siis Kermisen kanssa samassa liigassa, mutta hakkurina on luonnollisesti tärkeämmässä roolissa. Muuten Valko-Venäjällä suomen tavoin on aika kuivahko tilanne.

Slovakia – Slovakialla, jonka Suomi on kohdannut useita kertoja ja ollut pääasiassa niskan päällä on nykyään jo useita pelaajia kovissa joukkueissa. Michalovic pelaa Ranskan Nantesissa, Krisko pelaa Argentiinan UNTREFissa, Kohut pelaa Puolan Katowicessa ja Patak Ranskan parhaisiin kuuluvassa Chaumontissa.

Romania – Romanialla on Suomen tavoin hieman sama tilanne, että kovimmat pelaajat pelaavat melkeinpä kokonaan kotimaan liigassa, eikä oikein yhtä suurta tähteä saa eroteltua joukosta. Aciobanitei pelaa kovassa Saksan Friedrichshafenissa, mutta pienessä roolissa. Mielestäni on aika hurjaa, että Romania on se taso johon Suomean nykyään edes verrataan.

Tsekki – Tsekillä on naapurinsa Slovakian kanssa saman tyyppinen tilanne. Omia pelaajia on saatu hyvinkin koviin Euroopan huippusarjoihin ja siellä osassa tapauksista jopa koviin joukkueisiin. Hakkuri Hadrava pelaa Puolan Olzstynissa, ja oli siellä yksi koko sarjan eniten pisteitä tehneistä pelaajista. Jos katsoi Hurrikaanin europelejä, huomasi millaisesta kaverista kyse. Joukkueen paras pelaaja on kuitenkin todennäköisesti yleispelaaja Dzavoronok, joka pelaa todella kovaa Italian liigaa Monzassa ykköskentällisen miehenä. Finger on Turkin liigan Ziraat Ankaran ykköshakkuri. Joukkueen ykköspassarina peliä pyörittää myös Friedricshafenissa ykkösmiehenä palloa jakava Janouch. Yleispelaaja Bartos on Ranskan liigassa pelaan Nizzan yleispelaaja.

Viro – Pienellä naapurimaallame on Suomeen verrattuna pullat todella paljon paremmin uunissa. Joukkueella on useita kovia pelimiehiä kovissa joukkueissa. Viro on pyyhkinyt viime aikoina lujaa vauhtia Suomen ohi. Viron ykköstähtiä seuraavat vuodet tulevat olemaan yleispelaaja Täht joka on Turkin liigan Arkasin ykköslaituri. Hakkuri Teppan, joka on Puolan liigan kestomenestyjän ja nytkin mestareiden liigan välieriin asti päässeen Belchatowin hakkuri. Pelasi ison osan kautta myös ykköshakkurina saakka, kun puolalaistähti Wlazly kärsi loukkaantumisesta. Virolla on myös toinen hakkurimörssäri (oikeasti mörssäri, 120kg painava), joskin hieman vanhempi Oliver Venno joka on pelannut jo viisi vuotta ammattilaisena Turkissa ja on tälläkin hetkellä Galatasarayn ykköstykki. Myös keskitorjuja Tammemaa pelaa hyvässä Europelejä pelaavassa porukassa Belgian Maaseikissa aloittavana keskarina. Tähän voidaan lisätä vielä konkari passari Toobal, joka on puolan liigan Cuprum Lubinin pelintekijä. Toinen yleispelaaja Kollo pelaa myös Italian kakkosta Mondovissa. Suomen rosteri ei kestä vertailua nykyään tähän kavalkadiin oikein lainkaan.

Ukraina – Kylläpä kyllä. Myös Ukraina on pyyhkinyt ohi. Ukraina on itseasiassa tätä nykyä jo hyvinkin vaarallinen vastustaja kovemmillekin joukkueille jos se saa parhaan kentällisensä jalkeille. Suomestakin tutulla Ugis Krastinsilla on maajoukkueessa käytössään hyviä, kovissa liigoissa keitettyjä pelaajia. Teryomenko on Ranskan liigan ykkösen Toursin keskitorjuja, Pashytskyy puolestaan pysäyttää palloja Kemerovossa aloituskentällisessä. Joukkueen nuorin tähti on yleispelaaja ja vasuri Plotnytskyi, joka on aika ajoin näyttänyt loistavia otteita Italian liigan Monzassa.



Näiden maiden lisäksi on toki yksittäisiä maita, joilla on kovia ja osa jopa Suomea kovempiakin yksittäisiä pelaajia ja kovemmissa liigoissa kuin Suomella, mutta joukkueena ovat vielä kapeita. Esimerkkeinä vaikkapa Itävalta (Buchegger, Berger) ja Unkari (Padar).

Yksittäiset pelaajat tietyissä joukkueissa ei tietenkään ole ikinä suora tae vielä mistään. Se kertoo kuitenkin tässä tapauksessa todella hälyyttävää kerrottavaa. Suomi on tippumassa, ja jo tippunutkin kelkasta. Korjausliikkeen aika alkaisi olla niin pian kuin mahdollista, mutta itselleni ei tule mieleen juurikaan nimiä, jotka voisin kuvitella muutaman vuoden sisällä vastaavanlaisissa joukkueissa ja rooleissa kuin Suomen pahimmilla kilpailijoilla.

Joukkuepelillä pärjää vaan tietyn matkaa. Lentopallo on kaikessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin lyöntipeli. Jos sinulla on paremmat hyökkääjät, on tulos pitkässä juoksussa suotuisa. Suomen maajoukkueelle on kuitenkin edelleen hieman virheellisestikin tosi isojakin odotuksia vanhojen meriittien perusteella. Tällä hetkellä emme ole suosikkeja kovinkaan montaa varteenotettavaa lentopallomaata vastaan. Ja isossa osissa tapauksista olemme joko altavastaajia tai jopa todella selkeitä altavastaajia.
 
Viestejä
1,916
#2
Tottahan se on, että taso on varsin kapea. Kerminen on paras pelaajamme ja aivan huippuja onkin mielestäni. Tervaportti on ykköspassarimme ja hyvä passari onkin ja Esko vanhana miehenä vielä taitaa passaaminen, mutta eivät he kumpikaan aivan kärkipäätä edusta maailmassa. Siirilä olisi kelpo pelimies kovempiinkin liigoihin, mutta ihan kovimmissa joukkueissa ei peliaikaa tipu. Sivula ja Ojansivu aivan täydessä kunnossa kelpaa vielä maailmallekkin ihan koviin liigoihin, mutta asiaa kovimpiin joukkueisiin ei niissä olisi ja tuskin on halujakaan ulkomaille enää.

Täytyy toivoa, että esim. Kaislasalo ottaa nyt vaan askeleen eteenpäin kovasti ja ensi kaudella pelipaikka löytyisi jostain Kreikan liigaa kovemmasta sarjasta ja vieläpä niin, että pääsee pelaamaan. Kotimaisessa mestaruusliigassa on jotain pelaajia, joilla on potentiaalia päästä ulkomailla hyvissä sarjoissa pelaamaan, mutta sen pitää vaan realisoitua. Voisin heittää tähän nimet: Niko Suihkonen, Joonas Jokela, Antti Ronkainen sekä Antti Ropponen. Ellei ensi kaudella jo, niin sitten seuraavalla viimeistään. Äkkiseltään ei tule ketään mieleen, että kuka voisi ensi kaudella päästä maailmalla pelaamaan, jos nyt ei ihan rupusarjoja siis tähän lasketa.

Vielä lopuksi sanottava, että Krastinsin ja S. Mäkisen ehkä kannattaa tulla mestaruusliigaan ensi kaudeksi pelaamaan, niin on peliaikaa ainakin luvassa, jos ei muuta. Ei näytä hyvin menneen tällä kaudella ulkomailla valitettavasti.
 
Viestejä
1,322
#3
Ykköslentopallokirjoittaja väänsi ansiokkaan kirjoituksen. Hiukan voisi tietysti tiivistää.

Mutta, mutta. Kun kehut Sammelvuon lähes jumalaisen valmennustaidon, samalla vedät, ihan oikein, henkselit pelaajatuotannon päälle.

Siis eikö se ole sitten pv: n vika, jos mikä, ettei pelaajiamme ole saatu huippuseuroihin kehittymään. A. Kristiansson osasi tän jo vuosikymmeniä sitten, eikä ne ruotsipojat olleet mitään ihmeukkoja Euroopan sydänmaille lähtiessään.

Sen ymmärrän että taloustilanne oli hankala muutamia vuosia sitten, eikä turhia ulkolaisia otettu jalkoihin pyörimään, mutta ei enää pariin kolmeen vuoteen ole tilanne ollut Euroopassa niin paha.

Eikö pv: llä ole ollut haluja käyttää suhteita, vai eikö ole ollut Kemerovolta aikaa. Vai eikö tosiaan ole ollut tyyppejä, joita pistää matkaan.
 
Viestejä
401
#4
Tottahan se on, että taso on varsin kapea. Kerminen on paras pelaajamme ja aivan huippuja onkin mielestäni. Tervaportti on ykköspassarimme ja hyvä passari onkin ja Esko vanhana miehenä vielä taitaa passaaminen, mutta eivät he kumpikaan aivan kärkipäätä edusta maailmassa. Siirilä olisi kelpo pelimies kovempiinkin liigoihin, mutta ihan kovimmissa joukkueissa ei peliaikaa tipu. Sivula ja Ojansivu aivan täydessä kunnossa kelpaa vielä maailmallekkin ihan koviin liigoihin, mutta asiaa kovimpiin joukkueisiin ei niissä olisi ja tuskin on halujakaan ulkomaille enää.

Täytyy toivoa, että esim. Kaislasalo ottaa nyt vaan askeleen eteenpäin kovasti ja ensi kaudella pelipaikka löytyisi jostain Kreikan liigaa kovemmasta sarjasta ja vieläpä niin, että pääsee pelaamaan. Kotimaisessa mestaruusliigassa on jotain pelaajia, joilla on potentiaalia päästä ulkomailla hyvissä sarjoissa pelaamaan, mutta sen pitää vaan realisoitua. Voisin heittää tähän nimet: Niko Suihkonen, Joonas Jokela, Antti Ronkainen sekä Antti Ropponen. Ellei ensi kaudella jo, niin sitten seuraavalla viimeistään. Äkkiseltään ei tule ketään mieleen, että kuka voisi ensi kaudella päästä maailmalla pelaamaan, jos nyt ei ihan rupusarjoja siis tähän lasketa.

Vielä lopuksi sanottava, että Krastinsin ja S. Mäkisen ehkä kannattaa tulla mestaruusliigaan ensi kaudeksi pelaamaan, niin on peliaikaa ainakin luvassa, jos ei muuta. Ei näytä hyvin menneen tällä kaudella ulkomailla valitettavasti.
samaa mieltä siinä, että mieluummin vaikka urakointia mestaruusliigassa kuin penkillä lähes koko kausi paremmassa sarjassa. olisko suihkosesta, ronkaisesta tai ropposesta kuitenkaan hyviin sarjoihin ? pituus tai oikeammin lyhyys tulee eteen. saksaan, ranskaan, belgiaan muttei ihan huippuseuroihin ?

se on vakavan pohdinnan paikka, miksi niin moni maajoukkuemies istuu seuroissaan penkillä tai on tehnyt paluun mestaruusliigaan. missä vika ?
 
Viestejä
1,916
#5
samaa mieltä siinä, että mieluummin vaikka urakointia mestaruusliigassa kuin penkillä lähes koko kausi paremmassa sarjassa. olisko suihkosesta, ronkaisesta tai ropposesta kuitenkaan hyviin sarjoihin ? pituus tai oikeammin lyhyys tulee eteen. saksaan, ranskaan, belgiaan muttei ihan huippuseuroihin ?

se on vakavan pohdinnan paikka, miksi niin moni maajoukkuemies istuu seuroissaan penkillä tai on tehnyt paluun mestaruusliigaan. missä vika ?
No näkisin, että kyseisistä kavereista olisi juuriki nyt pelaamaan esim. Belgiaan tai Saksaan keskikastin seuroihin. Sekin olisi mielestäni jo uralla eteenpäin menoa, jos pääsee siellä pelaamaan. Mielestäni kannattaa ainakin kauden verran käydä kokeilemassa, koska eihän sitä ikinä muuten tiedä. Ropponenkin on aika monta vuotta jo takonut liigassa, niin nyt olisi paikka edetä uralla. Takaisin pääsee varmasti aina halutessaan, jos ei suju. Suihkosen toki ehkä kannattaa pysyä vielä kausi Valepassa, koska se on ihan hyvä paikka pelata. Jokela ja Ronkainen vois lähteä rohkeasti kokeilemaan siipiään, mutta saas nähdä.
 
Viestejä
39
#7
"Erittäin heikko pelillinen tila" on mielestäni hieman railakas kärjistys. Aihe toki sellainen, mistä syytäkin keskustella, mutta onko tilanne oikeasti noin synkkä?

Suomen kaltaisessa maassa pelaajatuotanto on rajallista, ihan lajista riippumatta. Jalkapallossa meillä oli yksi "kultainen sukupolvi" Litmasine ja Hyypiöineen. Sitä ennen ja senkin jälkeen on ollut paljon yksittäisiä hyviä pelaajia, mutta ei samanlaista hetkeä, jolloin meillä oli samanlainen huippunippu.

Koripallossa eletään nyt samankaltaisen sukupolven viimeisiä hetkiä, kun Petteri Koponen ei enää ole ihan nuori poika ja vanhemmasta päästä alkaa pelaajia jo poistua.

Olisi aika poikkeuksellista, jos suomalaisen lentopallon sisääntulevilla juniorimäärillä pystyttäisiin jatkuvasti vuodesta toiseen tuomaan aivan huippupelaajia. Tähän kuuluu ihan normaali varianssi ja kun se pelaajapohja on vaikkapa huippumaihin verrattuna hyvin ohut, ne vaihtelut ovat vielä isompia.

Ja taas näihin pienempiin maihin (joista monessa kuitenkin pelaajamassa Suomea isompi) verrataan, niin se että jonain yksittäisenä vuonna toisella on neljä, toisella kolme, kolmannella kaksi pelaajaa menee ehkä vielä enemmän sattuman kuin jonkun suuren trendin piikkiin.
Siis eikö se ole sitten pv: n vika, jos mikä, ettei pelaajiamme ole saatu huippuseuroihin kehittymään. A. Kristiansson osasi tän jo vuosikymmeniä sitten, eikä ne ruotsipojat olleet mitään ihmeukkoja Euroopan sydänmaille lähtiessään.

Eikö pv: llä ole ollut haluja käyttää suhteita, vai eikö ole ollut Kemerovolta aikaa. Vai eikö tosiaan ole ollut tyyppejä, joita pistää matkaan.
Miksi ihmeessä se olisi päävalmentajan vika? Nyt täytyy myöntää, että en tiedä ihan käytännön tasolla miten ulkomaan pelaajasopimusten saaminen toimii - mutta mikä rooli siinä maajoukkueen päävalmentajalla on? Ei sitä ainakaan missään muussa lajissa ole lainkaan.

Agentit niitä sopimuksia neuvottelevat ja pelaajiaan eri seuroille tarjoavat.

Syyt siihen, miksi joku pelaa siellä missä pelaa voivat olla moninaisia. Maajoukkueen päävalmentaja omasta mielestäni ei top10 mahdu. Esimerkkinä Oivasen haastattelu viime viikolta. Kyttäsi Kreikasta isoa huippudiiliä, mutta se menikin sivu suun ja sitten jäi Qatar-luu käteen. Ja taas itse voisi haluta Puolaan, mutta muutamalla kärkiseuralla on kovemmat hakkurit jo sopimuksissa ja henkilökohtaisesti ei itse halua pelata kuin voittajajoukkueessa.

Kaikkeen tuollaiseen ajatuksenjuoksuun kun vielä yhdistää perheasiat, palkat, kielitaidot, mahdolliset lentopallon ulkopuoliset tekemiset jne. jne., niin ei se seuravalinta aina ole ihan niin yksinkertaista. Ja ainakaan siinä ainoana ohjaavana seikkana ole se, mikä on Suomen maajoukkueen kannalta jonkun mielestä parasta.
 
Viestejä
1,916
#8
Se on kyllä totta, että resurssit on hyvin rajalliset. Ei meillä täällä ole sellaista massaa mistä takoa suuria määriä huippupelaajia. Oishan se kiva, jos suomessakin ois joku miljoona lisenssoitua lentopalloilijaa, niin kuin italiassa, mutta eipä ole. Sama ongelma se on muissakin palloilulajeissa, pois lukien jääkiekko, niin kuin Antenni jo tossa ylempänä sanoikin. Onhan sitä toki olemassa noita pieniä maita, joissa jostain syystä osataan tehdä melkoisia ihmeitä palloilulajissa kuin palloilulajissa. Ehkä sitä oppia pitää hakea sieltä, että miten asiat tehdään. En tiedä sen enempää sanoa.

Ja maajoukkueen päävalmentajalla tuskin on sen kanssa hirveästi tekemistä, että missä esim. Sakari Mäkinen tai Elviss Krastins pelaa. Kyllä siinä ihan omat pelitaidot sekä agentin työ sen määrittää, että missä kukin pelaa. Kyllä sitä pääsee kovaan seuraan, jos vaan on tarpeeks hyvä pelaamaan. Ei voida ajatella niin, että suomalaisen lentopalloilijan on päästävä pelaamaan johonkin kovaan seuraan sen takia, että pitäis ajatella suomalaisen lentopalloilun tilaa. Tuskin se muuta maailmaa nyt niin kohistuttaa, että miten suomen lentopalloilulla menee.
 
Viestejä
678
#9
Mietin, että onko suomen koulutusjärjestelmässä yksi syy miksi välttämättä edes kaikkein lahjakkaimmilla lentopalloilijoilla ei ole kiire ulkomaille.
Jos pelaajat aivan oikeutetusti käyttävät maan tarjoamat edut hyödykseen, niin ikää on mittarissa jo ainakin 23v ennenkuin maisterin paperit on käsissä. Suurimmalla osalla varmasti vielä paljon enemmän, jos ovat panostaneet kotoiseen liigaan ja joutuneet tahkoamaan kesiä maajoukkueen mukana.
Totuushan on, että pitää olla aivan perkeleen hyvä, jotta lentopallolla tienaa elannon, jolla pärjää eläkeikään asti. Sitten kun ura loppuu tai ulkomaan reissut eivät menekään aivan putkeen, niin voi vähän harmittaa, että ei ole mitään koulutusta hankkinut.
Kolmekymppisenä on tympeää istua koulun penkillä ja kituuttaa opiskelurahoilla. Siinä varmasti osalla on jo perhettäkin kerinnyt elätettäväksi muodostua.
Se on täältä helppo huudella kuukausipalkkalaisena, että menkää maailmalle pelaamaan. Ei se vain välttämättä kannata.
Osassa volleyball1n mainitsemia maita urheilu on kannattavampaa kuin opiskelu. Ehkäpä jopa ainoa keino saavuttaa parempi elämä. Luojan kiitos Suomessa näin ei ole.
Olisi mielenkiintoista, jos esimerkiksi palloralliin otettaisiin uran ehtoopuolella olevien pelaajien ja uransa jo lopettaneiden mietteitä siitä miten elämä jatkuu aktiiviuran jälkeen.
 
Viestejä
127
#10
Hyvää pohdiskelua aiheesta, syitä on varmasti monia. Joku aikaisemmin nosti esille selkeän syyn. Ei meillä vain ole jokaiseen ikäluokkaan näitä lahjakkuuksia. Ihan sama vaiva on esim. jalkapallossa. Ja ratkaisu ei ole mielestäni se, että siirrytään alle 20 vuotiaana istumaan Ranskaan vaihtopenkille. Paljon parempi vaihtoehto edelleen on tehdä 2-4 hyvää ehjää liigakautta Suomessa ja pyrkiä sitten eteenpäin. 99-00 ikäluokka on nyt ollut liigaympyröissä 1-2 vuotta. Siitä porukasta todennäköisesti löytyy pelaajia kovempiin sarjoihin. Muutamia huippuja on myös aikaisemmistakin ikäluokista. Sitten onkin kyllä aika hiljaista tuolla 2000 - luvulla syntyneissä. Toki sieltä voi vielä hyviäkin nousta, jää nähtäväksi. Nyt pitäisi vaan liigaympyröissä ajaa näitä omia suomalaisia nuoria rohkeasti avausmiehistöihin ja jättää "halvat pirun hyvät" vanhat ulkkarit (Bompat ja Bumbat) ja itäblogin keskinkertaiset huiput sinne omiin sarjoihinsa. Liigajoukkueiden määrä rohkeasti 11-12, sarja tarvittaessa muutamaksi vuodeksi kiinni. Nuoret pelaajat saisivat laajalla rintamalla hyviä pelejä. Mitä sitten jos se sarjan viimeisen ja kärjen ero onkin aika iso, saisipahan se kärkiseurakin joskus peluutettua kakkoskuusikkoa. Onhan se jääkendo liigakin aina joskus ollut kiinni. Rohkeita päätöksiä vaan, nykymeno on nähty. Joukkuemäärät vähenevät ja talousongelmia lähes kaikilla seuroilla. Näin se ei voi jatkua. Eli summa summarum, hyvää valmennusta ja hyviä pelejä isolla rintamalla omille junnuille. Sitten on mahdollista, että joka vuosi jopa muutama pelaaja siirtyy kokeilemaan siipiään ulkomaille.
 
Viestejä
587
#11
No joo, ehkä se suomalaisen lentopallon suurin ongelma on että jääkiekko vie kaikki lupaavat juniorit ainakin täällä maalikylissä. lupaava juniori tarkoittaa vähintään 200cm liikunnallisesti lahjakasta nuorta, kiekkoporukoissa niitä on mutta miten niitä saataisiin lentopalloon?
Kansainvälisillä kentille ei ole mitään asiaa noin 190 cm pätkillä, kun katsot tilastoa maailman parhaista pelimiehistä pituutta on keskimäärin 200 cm, se on fakta eikä sitä muuksi muuta höpötykset lahjakkuuksista. Eikä se lyhkänen palloilija muuksi muutu pelas se ulkomailla tai Suomessa.
Hyviä, oikeanlaisia tyyppejä on ainakin Kaislasalo ja Joonas Jokela, Jokelassa saattas olla potentiaalia vaikka mihin.Valepan pitkät junnupojat Karjarinta ja Nikula ovat myöskin kehityskelpoisia kunhan saavat lisää liikkuvuutta ja elastisuutta joten kyllähän näitä nyt jotain löytyykin.
 
Viestejä
1,916
#12
No joo, ehkä se suomalaisen lentopallon suurin ongelma on että jääkiekko vie kaikki lupaavat juniorit ainakin täällä maalikylissä. lupaava juniori tarkoittaa vähintään 200cm liikunnallisesti lahjakasta nuorta, kiekkoporukoissa niitä on mutta miten niitä saataisiin lentopalloon?
Kansainvälisillä kentille ei ole mitään asiaa noin 190 cm pätkillä, kun katsot tilastoa maailman parhaista pelimiehistä pituutta on keskimäärin 200 cm, se on fakta eikä sitä muuksi muuta höpötykset lahjakkuuksista. Eikä se lyhkänen palloilija muuksi muutu pelas se ulkomailla tai Suomessa.
Hyviä, oikeanlaisia tyyppejä on ainakin Kaislasalo ja Joonas Jokela, Jokelassa saattas olla potentiaalia vaikka mihin.Valepan pitkät junnupojat Karjarinta ja Nikula ovat myöskin kehityskelpoisia kunhan saavat lisää liikkuvuutta ja elastisuutta joten kyllähän näitä nyt jotain löytyykin.
No tämä nyt ei ihan täysin kyllä pidä vieläkään paikkaansa. Kyllä 190 cm pitkä pelaaja voi olla todella hyvä maailmalla. Giban voi ottaa edelleen esimerkkinä. Dennis Kaliberda tulee myös heti mieleen. Gibasta kun ehtii tietoja, niin ulottuvuuskin ollu huikeat 325 cm. Kubiak oli myös aika kova MM-kisoissa. En tiedä miten se sitten on mahdollista, kun tätyis kaks metriä pitkä olla. Mariusz Wlazlykin vaan 194 cm pitkä, mutta ehkä se 4 cm on sitten se joka ratkaisee sen, että tuleeko huippu vai ei. Passarina nyt varsinkin pystyy 190 cm pitkä pelaaja olemaan todella kova(Bruno) sekä myös yleispelaajana ja hakkurina, niin kuin tuossa annoinkin esimerkkejä. Alle 2m pitkiä kovia keskitorjujia sitten harvemmin näkee, vaikka niitäkin varmasti on.

Jotain Nikulaa kun kahtoo, niin voi hyvää päivää. Ei mitään asiaa maailman huipulle. Onneks on vielä niin nuori, että ehkä ehtii kehittymään tarvittavalle tasolle, mutta sitä kehitystä tarvitaan kyllä ja paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
39
#13
No joo, ehkä se suomalaisen lentopallon suurin ongelma on että jääkiekko vie kaikki lupaavat juniorit ainakin täällä maalikylissä. lupaava juniori tarkoittaa vähintään 200cm liikunnallisesti lahjakasta nuorta, kiekkoporukoissa niitä on mutta miten niitä saataisiin lentopalloon?
Kansainvälisillä kentille ei ole mitään asiaa noin 190 cm pätkillä, kun katsot tilastoa maailman parhaista pelimiehistä pituutta on keskimäärin 200 cm, se on fakta eikä sitä muuksi muuta höpötykset lahjakkuuksista. Eikä se lyhkänen palloilija muuksi muutu pelas se ulkomailla tai Suomessa.
Liigassa pelaa lätkää tasan kaksi kaksimetristä pelaajaa, Ruotsin liigassa yksi, koko NHL:ssä viisi. Selvästi yli 190 sentin pituus on haitaksi jääkiekossa.

Se on toki mahdollista, että kiekko nuoremmassa juniori-iässä vie harrastajia, mutta murrosiän ja voimakkaan pituuskasvun tullessa nämä kyllä lopettavat jääkiekon.
 
Viestejä
1,322
#14
Liigassa pelaa lätkää tasan kaksi kaksimetristä pelaajaa, Ruotsin liigassa yksi, koko NHL:ssä viisi. Selvästi yli 190 sentin pituus on haitaksi jääkiekossa.

Se on toki mahdollista, että kiekko nuoremmassa juniori-iässä vie harrastajia, mutta murrosiän ja voimakkaan pituuskasvun tullessa nämä kyllä lopettavat jääkiekon.
Ja kaiken urheilun. Ollaan kovia jätkiä. Pussikalja"miehiä"
 
Viestejä
587
#17
Liigassa pelaa lätkää tasan kaksi kaksimetristä pelaajaa, Ruotsin liigassa yksi, koko NHL:ssä viisi. Selvästi yli 190 sentin pituus on haitaksi jääkiekossa.

Se on toki mahdollista, että kiekko nuoremmassa juniori-iässä vie harrastajia, mutta murrosiän ja voimakkaan pituuskasvun tullessa nämä kyllä lopettavat jääkiekon.
No ei pidä paikkaansa, Tapparassa tässä takavuosina oli A-junnuissakin kentällinen n. 195 cm poikia, pelimiehiä kaikki, mukana muuan P.Laine, 194 cm, pelaavat vieläkin.
Totta on että liigassa ei kovin pitkiä pelaajia kovin paljon mutta Mestiksessä ja muissa sarjoissa sitäkin enemmän.
Jääkiekko on vaan niin kova laji että siellä ei liigaan nousta edes kovallakaan reenillä tai "lahjakkuuksina" , A-junnujen sm-liigaan on korkeampi kynnys kuin lentopallon mestaruusliigaan.
 
Viestejä
1,916
#18
No ei pidä paikkaansa, Tapparassa tässä takavuosina oli A-junnuissakin kentällinen n. 195 cm poikia, pelimiehiä kaikki, mukana muuan P.Laine, 194 cm, pelaavat vieläkin.
Totta on että liigassa ei kovin pitkiä pelaajia kovin paljon mutta Mestiksessä ja muissa sarjoissa sitäkin enemmän.
Jääkiekko on vaan niin kova laji että siellä ei liigaan nousta edes kovallakaan reenillä tai "lahjakkuuksina" , A-junnujen sm-liigaan on korkeampi kynnys kuin lentopallon mestaruusliigaan.
Kyllähän noita yli 190 cm pitkiä pelaajia löytyy mestiksestäkin useampia, mutta ei se ole mitenkään automaattisesti selvää, että he olisivat lentopallossa olleet hyviä, jos sitä harrastamaan olisivat aikanaan ruvenneet. Niin erilaisia lajeja kuitenkin on jääkiekko ja lentopallo keskenään.

Jääkiekko on tottakai suomessa kovempi tasoista kuin lentopallo, onhan täällä huomattavasti enemmän massaakin sitä pelaamassa. Uinnin maajoukkueen keskipituushan muuten taitaa olla korkeampi, kuin lentopallon ja koripallon, että sinnehän niitä on menetetty. AP Liukkonenkin ois voinu isänsä tapaan mielummin ruveta pelaamaan lentopalloa kuin uimaan. ;)
 
Viestejä
127
#19
Enpä nyt jaksa enään väitellä noista pituuksista. Tulokset maailmalla puhuvat puolestaan. Notkahdus on tällä hetkellä selvä, sitä ei voi kiistää. Ongelma on sama muissakin lajeissa, esimerkiksi yleisurheilussa juniorina otetaan hyviä sijoituksia EM ja jopa MM tasolla. Harppausta aikuisten tasolla ei oikein pystytä ottamaan. Mikä on mennyt pieleen jos U20 kisoissa otetaan mitali ja aikuisissa jäädään alkueriin ja kehitys pysähtyy täysin? Näistä on lukuisia esimerkkejä. Meillä on hiukan sama ongelma, pitää löytää ne keinot jolla nämä lupaavat junnut ottavat sen askeleen sinne aikuisten kansainväliselle huipulle. Riittävän hyvä ja kova valmennus pitäisi pystyä nuorille tarjomaan. Pelkkä kuusikon pyöritys ei vie nuorta pelaajaa eteenpäin. Yksilön taitoihin pitää kiinnittää huomiota. Nykyinen systeemi kyllä ottaa "kopin" yläkoulu ja lukio ikäisistä...mutta sitten nämä raakileet annetaan liigajoukkueiden käsiin. Monessakaan joukkueessa ei aika ja resurssit riitä nuorten yksilölliseen kehittämiseen. Ja tottakai pitää muistaa, että osa pelaajista jää liigapelureiksi joka itsessään on hieno juttu, paljon jää rannalle siitäkin veneestä. Katsotaan nyt muutama vuosi, toivotaan että liigassa ja liitossa tehdään oikeanlaisia korjauksia...sen se vaatii ilmanmuuta.
 
Viestejä
39
#20
No ei pidä paikkaansa, Tapparassa tässä takavuosina oli A-junnuissakin kentällinen n. 195 cm poikia, pelimiehiä kaikki, mukana muuan P.Laine, 194 cm, pelaavat vieläkin.
Totta on että liigassa ei kovin pitkiä pelaajia kovin paljon mutta Mestiksessä ja muissa sarjoissa sitäkin enemmän.
Jääkiekko on vaan niin kova laji että siellä ei liigaan nousta edes kovallakaan reenillä tai "lahjakkuuksina" , A-junnujen sm-liigaan on korkeampi kynnys kuin lentopallon mestaruusliigaan.
Siis mikä ei pidä paikkaansa? Väite oli, että kaikki kaksimetriset pelaavat kiekkoa - ja tosiasiassa juuri kukaan kaksimetrinen ei sitä pelaa.

Liigan pelaajien keskipituus on jotain 184 cm, Mestiksen ehkä vielä sentin-pari lyhyempi. Jos 190+ cm mitasta olisi kiekossa etua, nuo luvut olisivat 190+.

Patrik Laine ei ole kaksimetrinen. Patrik Laine on myös NHL-pelaajaksi hidas, lähtönopeudeltaan ja ketteryysominaisuuksiltaan korkeintaan keskinkertainen. Laineella on yksi poikkeuksellinen ominaisuus ja se on hänen laukauksensa, joka on maailman top5. Jotta Laineen mittainen pelaaja nousee kirkkaimmalle huipulle, hänellä pitää olla jotain todella poikkeuksellista.

Kaksimetriset pelaajat ovat kaikki pienempiä kilpakumppaneitaan merkittävästi hitaampia. Hyvin harva heistä pystyy kiekossa pärjäämään.

***

Ja varmasti paikkansa pitää, että pituusspurtin tullessa murrosiässä moni pelaa kiekkoa - ja sitten kun sen lopettaa, niin koko joukkueurheilu jää taakse. Näihin poikiin (ja tyttöihin) pitäisi iskeä kiinni. Paikallisesti tehdä vaikka yhteistyötä eri lajien seurojen välillä. Kun murrosiässä juuri fyysisten ominaisuuksien vuoksi nuori siinä alunperin valitsemassaan lajissa jää jälkeen, olisi kaikkien kannalta fiksua, jos pitkät pojat ohjattaisiin korikseen ja lentikseen. Ja korikset ja lentiksestä taas pätkiä voisi ohjata vastaavasti muihin lajeihin - ellei heillä sitten ole libero/passari pelipaikoille selvästi kykyjä.
 
Ylös