Junnutoiminta

[Sakke]

Näin minäkin olen ymmärtänyt.

Naispelaajista täytyy yksi huomioida. Aika hyvä oli aikanaan. Nykyinen nimi on Jutta Larm. Pelas Pieksämäellä ja Orivedellä. Nykyisin pelaa noissa lehtilööpeissä.

 

[apukoutsi]

Eilisen Jymy-Kuortane -liigapelin tauolla Kuortaneen valmennuskeskuksen haastattelussa sanottiin että lentopallotoiminta jatkuu Kuortaneella - liitto aiemmin tiedottanut että siirtyy Tampereelle tänä vuonna?
Ja kertokaapa viisaammat ja asiaan enemmän perehtyneet, että miksi Kuortaneen lentopallovalmennukseen yläkouluun ja lukioon ei voi hakea, vaan sinne kutsutaan, ja valinnan kutsuttavista tekee valmennuskeskusvalmentaja (vai kuka...)? Uskoisin että tässä maassa olisi tukuttain junnupelaajia jotka hyötyisivät huippuvalmennuksesta ja laji saisi uutta nostetta.

 

[Junnunisä]

Eilisen Jymy-Kuortane -liigapelin tauolla Kuortaneen valmennuskeskuksen haastattelussa sanottiin että lentopallotoiminta jatkuu Kuortaneella - liitto aiemmin tiedottanut että siirtyy Tampereelle tänä vuonna?
Ja kertokaapa viisaammat ja asiaan enemmän perehtyneet, että miksi Kuortaneen lentopallovalmennukseen yläkouluun ja lukioon ei voi hakea, vaan sinne kutsutaan, ja valinnan kutsuttavista tekee valmennuskeskusvalmentaja (vai kuka...)? Uskoisin että tässä maassa olisi tukuttain junnupelaajia jotka hyötyisivät huippuvalmennuksesta ja laji saisi uutta nostetta.

Kyllä ikäkausimaajoukkueen vastuuvalmentaja kutsuu mielestään sopivimmat pelaajat Kuortaneelle harjoittelemaan ja opiskelemaan. Ko valmentajat tarkkailevat junnuja ikäluokkien SM lopputurnauksissa ja alue SM kisoissa. Nythän se on ollut vähän haasteellista, kun em. kilpailija on peruttu ja siirrelty. Kuortaneella opiskelu ja harjoittelu voi kyllä olla joillekin perheille taloudellisesti liian kallista. Maassa löytyy muitakin akatemioita, jossa harjoittelua ja opiskelua voi yhdistää.

 

[Katsomoasiantuntija]

A-C -ikäisten valtakunnaliset pelit keskeytetty 20.3. asti

Kilpailuryhmä päätti keskeyttää A-C-ikäisten valtakunnallisen poolipelaamisen aina maaliskuun 20.päivään saakka. Päätös perustuu tämän hetkisen harjoittelu- ja kilpailurajoitusten merkittävään eriarvoisuuteen valtakunnan tasolla. Seurojen harjoittelumahdollisuudet vaihtelevat suuresti tällä...

www.lentopalloliitto.fi

 

[varajäsen]

A-C -ikäisten valtakunnaliset pelit keskeytetty 20.3. asti

Kilpailuryhmä päätti keskeyttää A-C-ikäisten valtakunnallisen poolipelaamisen aina maaliskuun 20.päivään saakka. Päätös perustuu tämän hetkisen harjoittelu- ja kilpailurajoitusten merkittävään eriarvoisuuteen valtakunnan tasolla. Seurojen harjoittelumahdollisuudet vaihtelevat suuresti tällä...

www.lentopalloliitto.fi

Ihan järkevä päätös. Olisi tietenkin kova päätös toisen kerran keskeyttää/päättää sarjat, mutta olisiko se silti järkevää?

 

[Kassari]

Ihan järkevä päätös. Olisi tietenkin kova päätös toisen kerran keskeyttää/päättää sarjat, mutta olisiko se silti järkevää?

Miksi niin pitäisi vielä tehdä?

Viedä junnuilta pois toivonkipinä siitä, että päästään vielä tänä keväänä pelaamaan?

Varsinkin nyt, kun THL ja Opetusministeriökin ovat linjanneet, että lasten ja nuorten harrastaminen olisi hyvä pitää käynnissä.
Syitähän on käyty täällä ja monessa muussakin foorumissa läpi. Eli niistä ei sen enempää

 

[Sakke]

Tälleen periferiatasolla tuntuisi kurjalta, etteivät junnut saisi sarjojaan päätökseen. Varsinkin kun sattuu olemaan A- ja C-pojat ihan kärkikahinoissa. Hyvin ovat jaksaneet kuitenkin reenata, vaikka kilpapelejä ei ole ollutkaan.

 

[Pasma]

Tälleen periferiatasolla tuntuisi kurjalta, etteivät junnut saisi sarjojaan päätökseen. Varsinkin kun sattuu olemaan A- ja C-pojat ihan kärkikahinoissa. Hyvin ovat jaksaneet kuitenkin reenata, vaikka kilpapelejä ei ole ollutkaan.

Tuntuu vähän erikoiselta nämä erilaiset rajoitukset eri lajeissa sm-tasolla. Kiekon puolella pelaillaan A- C ikäluokkien sm-sarjoja koko ajan, miksi ei onnistu lentopallossa?

 

[lentoonari]

Otetaan esimerkki junnutoiminnasta täällä "metropolialueella ". Tai ei esimerkki, mutta kokemus. Itse puuhailen monessa lajissa. Omaa poikaa yritin innostaa lajin pariin, mutta pari asiaa muodostui esteeksi. Ensinnäkin, eihän tässä lähiseudulla ollut sopivaa porukkaa. Ja siihen liittyen, ei innosta kun kukaan kaveri ei pelaa. Kyllä sitä parasta markkinointia olisi riittävä harrastajamäärä. Itseään ruokkiva kierre siis käynnissä.
No, koulussa on helppo pelata kavereiden kanssa jalkapalloa, ja muutama kaveri pelaa seurassa. Ei muuta kuin kokeilemaan. Pojan ikäluokassa yhden seuran toiminnassa nyt 70 10v poikaa. Harjoitukset kolmessa eri ryhmässä. Itse mukana yhdessä näistä.

Muutama vuosi sitten yritettiin houkutella 7-10 vuotiaita poikia kokeilemaan lentopalloa, 2 ilmoittautui. Hekin pelasivat jo muita lajeja, mutta saattaisivat tulla kokeilemaan. Kontrasti aika suuri edelliseen.

Kun kuuntelen poikaa ja hänen kavereitaan, jotensakin tuntuu että lentopallosta puuttuvat isot kansainväliset tähdet ja joukkueet jotka kiehtovat myös lajin ulkopuolisia. Kaikki tietävät Lauri Markkasen, mutta Lauri Kermisen vain me lentopalloilijat. Vaikka omalla pelipaikallaaan molemmat maailman huippujätkiä.

Mutta miten sitten lisää niitä harrastajia? Näkisin, että pitäisi laittaa hynttyitä yhteen seurojen välillä. Ja seurojen sisällä. Pelataan sitä jalkapalloa mutta välillä aina lentopalloa. Ja yleisurheilua. Vuodenaikojen mukaisen painotuksen mukaan. Ja vuoronperään. Mutta hankalaa varmasti on, kun jo seurojen sisällä eri jaostot välillä tappelevat keskenään.
Tämä ehkäpä tajunnanvirtaa näin isomman kaupungin näkökulmasta.

 

[Jos]

Niin kaiholla muistelen 70-80 lukuja.lentopalloa pelattiin joka kylässä.puulaakit olivat suosittuja.junnuporukoita paljon. Yksi tärkeä tekijä mielestäni on vanhempien liiallinen kunnianhimo. Oman kylän joukkue ei kelpaa vaan aletaan tekemään dream teamia. Toki muistot ovat aina kultaisia ,mutta kun olin juniori , niin pitkään olisi katsottu ,jos olisin naapuri seuraan vaihtanut. On toki hyvä ja tärkeää ,että vanhemmat on mukana ,mutta onko jo liikaa " viisastelamassa " mene ja tiedä. Mielestäni valmentajalta puuttuu työrauha. Myös esikuvat tärkeät niin kuin edellinen kirjoittaja kirjoitti. Valitettavasti jos tämä tahti jatkuu niin lentopalloilija on sukupuuttoon kuoleva otus.toivottavasti olen väärässä

 

[Samperi]

Juniorit tulisi "pakottaa" (kun tilanne sallii) ilmaiseksi katsomaan alueen lentopallo-otteiluita, ja siihen kun saisi vielä pari kaveria mukaan, niin oikein hyvä. Nuorempana oman kylän joukkueesta löytyi aina joku pelaaja, jonka suorituksia piti päästä harjoituksissa kokeilemaan. Oli ne sitten Toni Tirkkosen hirvipatereita tai Markku Sallisen virtuoosimaisia hyökkäyskikkailuja poikamiehen ranteella. Tämä jos mikä sitouttaa.

 

[etupateri]

Kyllähän nuo jutut enemmän kuin totta.Meilläkin oli E-Karjalassa pelkästään miesten 5-sarjassa 2 lohkoa eli Lappeenranta ja ympäristökunnat. Molemmissa n.10 joukkuetta.Sitten kaikki muut sarjatasot 1-sarjaan asti,siellä pari joukkuetta.Tähän naisten sarjat päälle.
Nykytilanne....tasan 1 liiton sarjoissa pelaava naisten 2-sarjan joukkue.Taitaa olla miehillä 4 maakuntasarjaa pelaavaa porukkaa.Tyttöjunnuja on melko hyvin,poikia ei tällä hetkellä yhtään joukkuetta,ei siis missään ikäluokassa.
Miesten maakuntasarjan pelaajien keski-ikä lienee +45 ainakin.
EI HYVÄLTÄ NÄYTÄ!
Tiedot on varmoja,kun itse olen tuomari nimeäjänä,ei kyllä paljon nimettävää.

 

[apukoutsi]

Niinpä, tässä minusta nimenomaan tarvittaisiin liitolta apuja, ja ihan aluksi ruohonjuuritasolle alueellisia toiminta- ja esittelypäiviä. Omassa pikkupitäjässä on yritetty järjestää kotikutoisia esittelypäiviä, mutta niistä haalittu ehkä yksi-kaksi pelaajaa mukaan. Valmentajakoulutuksiin pitäisi myös panostaa, niihin houkutella vanhempia ja entisiä pelaajia. Ja tosiaan buustata niitä pelejä ja pelaajia, pelit ylelle näkyviin niin suuri kansakin niitä näkee!

 

[Sakke]

Tämä menee suurella todennäköisyydellä niin, että kun pienet paikkakunnat, joissa on ollut hyvä juniorityö ja miesjoukkue 1 tai 2 sarjassa, yhä edelleen menettävät asukkaita ja nimenomaan niitä aktiivisia, vähitellen häviävät lajikartalta. Kun lajin suuret käluokat, 55-70 syntyneet lakkaavat jaksamasta, tulee pää vetävän käteen. Samalla häviää suuri määrä semmoista lajiosaamista, jota ei pystytä millän koulutuksella paikkaamaan. Ei tämä kokonaan lopu, mutta poikalentis hiipuu vielä jonkin verran. Lentissuvut vielä pitävät yllä lajiperinnettä, vaikuttavat sitten maalla tai kaupungissa. Eikä tämä ole kenenkään syy, vaan seuraus yhteiskunnan muutoksista ja lajikirjon runsastumisesta. Kunhan saisimme pidettyä viimeiset linnakkeemme, joita vielä kuitenkin on, lajin hallussa.

Ihan näin paikallisesti voisi sanoa, että 75 vuoden jälkeen näyttää aika huonolta, vaikka tuossa nyt muutamia hyviä yksilöitä pyörii. Loppu on kuitenkin tääläkin aika lähellä. 5 vuotta. Veikkaan.

 

[Pussinpohja]

Supistuva harrastajapohja väistämättä tosiaan kiihdyttää kutistumista, toimintaympäristö on vallan toinen kuin viime vuosisadalla. Lajia pitävät hengissä vain ne joilla siihen halua on, ja jos yhä vähemmän on niitä joilla on omia kokemuksia lajista, laihalla kone käy.

Yksittäisen ikäryhmän synnyttämisen reseptihän on aika yksinkertainen, ei siihen mitään ihmeitä tarvita. Rupeat omassa kotitaajamassasi vetämään matalan kynnyksen ei-tavoitteellista liikuntaryhmää päiväkoti-ikäisille sellaisessa lajissa mikä porukkaa kiinnostaa, pitäen toiminnan juuri niin geneerisenä perusliikunnallisuutta kehittävänä kuin tuon ikäisille pitääkin. Muutaman vuoden kuluttua iso liuta perheitä tuntee sinut hyvänä jä lapsilähtöisenä vetäjänä jolla on järki hommassa mukana, ja alat vetää alkuperäisen ryhmän rinnalla lentopalloon orientoituvaa ryhmää. Noin kymmenen ikävuoden korvilla on luonteva taitekohta, jossa motoriikka alkaa hyvin mahdollistaa nopeamman kehityksen lentopallon parissa ja samoihin aikoihin on early adopter-lajeissa jo viimeiset hetket lähteä täysillä mukaan intensiiviseen treenaamiseen, ja sellaista kaipaavat voivat hakeutua kilparyhmiin toisaalle. Lentopallossa taas treenitahdin kiristämiseen ei ole vielä pitkään aikaan tarvetta vaan toinen laji voi jatkua aiemmantasoisena mukana. Kevyellä startilla ja pikku hiljaa satsausta kasvattamalla lajisiirtymä menee luontevasti.

 

[Kassari]

Se on juuri noin, kun Pussinpohja kirjoittaa.

Sitten jos haluaa saada koko seuran ja lajin harrastajamäärän nousemaan, niin näitä lasten ryhmiä pitää saada joka vuosi liikkeelle. Se taas onnistui keinoilla, mitä täälläkin on mainittu moneen kertaan: Kouluvierailut, messut ja tapahtumat, aloittavien ohjaajien koulutukset, yhteistyöt aikuisten joukkueiden kanssa, aktiivinen seuran ydin.

Näitä vaan pitää tehdä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Jos jossain näistä luistetaan, niin toiminta vähenee. Yleensä se alamäki tahtoo alkaa tuosta aktiivisesta seuran ytimestä. Siellä pitää olla koko ajan uutta virtaa ja näkemystä. Jokainen väsyy vuorollaan ja siinä vaiheessa pitäisi jonkun ottaa kapula vastaan. Hommaa helpottaa, jos niitä jatkajaehdokkaita on useita.

 

[lentoonari]

Tuossa on konkreettisia toimenpiteitä. Nostan yhtenä seikkana vielä yhteisöllisyyden. Tekemisen pitää olla porukalla hauskaa. Ainakin omasta pojasta aistii sen futiksen yhteydessä, että yhtä paljon kuin itse treenejä odotetaan, halutaan nähdä kavereita. Sen takia meillä treenit ovatkin esim 16-17 (tai miten milloinkin) mutta kokoonnutaan 15 vaille hieman yhdessä lämmittelemään ja vaihtamaan kuulumiset.

Sitten on tietysti se seikka, että kyllähän se ainakin noissa 10-vuotiaissa pojissa se peli on se juttu. Lentopallossa sitä ei kovin nopeasti saada aikaiseksi, vaikkakin konsteja on erilaisia.

Yleisesti halu kokeilla erilaisia juttuja vaihtelee kovin. Kyllä tässäkin porukassa muutamia kävi vain kokeilemassa ja lähtivät sen jälkeen kokeilemaan jotakin muuta lajia. Jollakin tapaa se lentopallo vain osuu aina vain harvemmin edes sinne kokeiltavien lajien kirjoon. Itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja siellä oli talvella oikeastaan kaksi lajia, hiihto ja lentopallo.

Nyt täällä PKS-seudulla ei ole pulaa tarjonnasta.

No, pääasia että lapset liikkuu.

 

[Paippi]

Tuossa on konkreettisia toimenpiteitä. Nostan yhtenä seikkana vielä yhteisöllisyyden. Tekemisen pitää olla porukalla hauskaa. Ainakin omasta pojasta aistii sen futiksen yhteydessä, että yhtä paljon kuin itse treenejä odotetaan, halutaan nähdä kavereita. Sen takia meillä treenit ovatkin esim 16-17 (tai miten milloinkin) mutta kokoonnutaan 15 vaille hieman yhdessä lämmittelemään ja vaihtamaan kuulumiset.

Sitten on tietysti se seikka, että kyllähän se ainakin noissa 10-vuotiaissa pojissa se peli on se juttu. Lentopallossa sitä ei kovin nopeasti saada aikaiseksi, vaikkakin konsteja on erilaisia.

Yleisesti halu kokeilla erilaisia juttuja vaihtelee kovin. Kyllä tässäkin porukassa muutamia kävi vain kokeilemassa ja lähtivät sen jälkeen kokeilemaan jotakin muuta lajia. Jollakin tapaa se lentopallo vain osuu aina vain harvemmin edes sinne kokeiltavien lajien kirjoon. Itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja siellä oli talvella oikeastaan kaksi lajia, hiihto ja lentopallo.

Nyt täällä PKS-seudulla ei ole pulaa tarjonnasta.

No, pääasia että lapset liikkuu.

Pääkaupunkiseudulla karkeasti tytöt aloittaa joko E/F -iässä tai C-iässä enemmän harrastusmeinigillä. Pojat taas aloittaa tosi usein D-iässä kun takana on muutama vuosi muita lajeja. Noihin ikäryhmiin ainakin kaupunkiseuduilla kannattaisi panostaa, varmistaa että aloittaminen on helppoa ja valmennus on laadukasta

 

[Sakke]

En tiedä onko tätä muut kokeillut. Itse testasin reilu 10 vuotta sitten ja joukkuehan siitä muodostui. Eli kokosin poikaporukan, 10-11 vee, kahden päivän kesäretkelle poveriin. Olimme pelipaikalla sopivasti ruokailun aikoihin. Sitten kierreltiin katsomassa pelejä. Periferian joukkueiden ja vähän muidenkin. Illansuussa käytiin hamppareilla ja sitten majoitukseen ihmettelemään iltamenoa. Iltabileet käytiin ihmettelemässä. Yö oman seuran kanssa. Seuraavana päivänä ruokailuun saakka pelien seurailua ja sitten kotimatkalle. Tuosta porukasta muutama pelaa edelleen, eli ei mennyt reissu ihan hukkaan.

 

[varajäsen]

En tiedä onko tätä muut kokeillut. Itse testasin reilu 10 vuotta sitten ja joukkuehan siitä muodostui. Eli kokosin poikaporukan, 10-11 vee, kahden päivän kesäretkelle poveriin. Olimme pelipaikalla sopivasti ruokailun aikoihin. Sitten kierreltiin katsomassa pelejä. Periferian joukkueiden ja vähän muidenkin. Illansuussa käytiin hamppareilla ja sitten majoitukseen ihmettelemään iltamenoa. Iltabileet käytiin ihmettelemässä. Yö oman seuran kanssa. Seuraavana päivänä ruokailuun saakka pelien seurailua ja sitten kotimatkalle. Tuosta porukasta muutama pelaa edelleen, eli ei mennyt reissu ihan hukkaan.

Sakke taitaa olla "tekojen mittainen mies". Huikea tarina