Verkkovirhe

VaLePa Mestaruus- ja Mestarien liigassa 2017-2018

Viestejä
3,446
spede kirjoitti:
Sponsori sanoi:
Monet joukkueidensa kannajat tuntuvat olevan lähinnä kateellisia, että Valepa menestyy vuodesta toiseen. Mestarienliigan taso on kova ja mielestäni oli hieno asia että tälläinen taloudellinenkin panostus saatiin aikaiseksi että suomalainen seura euroopan kentille pääsi. Mollataan nyt ja haukutaan.... happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Voi sitä riemun määrää jos jonkin vahingon, loukkaantumisen tai tapaturman seurauksena Valepa ei kotoista mestaruutta voittaisikaan. Sokerivettä olisi moneen suussa tuo.
Samaa mieltä, muutama vuosi Tiikerit koki samaa kohtaloa.
Jostain syystä Suomen oloissa ylivoimainen joukkue saa maistaa kateutta.
mielestäni minä en ole ainakaan haukkunut Valepaa tai Tiikereitä (enkä muita joukkuieta). Kriittinen olen kyllä ollut. Ilmoittautukaa tällä palstalla ne jotka ovat olleet tyytyväisiä Valepan mestaruusliigan peleihin!

Silti se peli riittää Suomen mestaruuteen! Sponsorin loppumanauksiin Valepan valmennus voi itse vaikuttaa! Huonoa tuuriakin tässä maailmassa on myös, mutta niihinkin varautuminen on osa valmentautumista.
 
Viestejä
1,795
Varajäsen:Ilmoittautukaa tällä palstalla ne jotka ovat olleet tyytyväisiä Valepan mestaruusliigan peleihin!

HEP :cheer:. Ilmoittaudutaan...
 
Viestejä
3,025
Kyllä minäkin olen tyytyväinen Vapepan mestaruusliigan peleihin, aika ylivoimainen ollut tällä kaudella.
Katsellaan onko ensimmäiselläkin vielä :)
 
Viestejä
48
Tässä keskustelun aiheessa olisi oikeasti paljon mielenkiintoisiakin pointteja mihin tarttua, ja johon voisi jokainen omine perustelluine mielipiteineen osallistua. Mutta jos jokaisella kerralla keskustelu menee jossain vaiheessa munanmittaamiseksi ja piikittelyksi eri joukkueiden fanien kesken, häviää keskustelusta punainen lanka. Varsinkin Sastamalalla näyttäisi olevan foorumilla muutamakin todella äänekäs ja vähemmän fiksusti asiansa esiin tuova "fani", joka helposti maalaa koko seuran faneja, vaikka niin missään tapauksessa ei kannata antaa tapahtua. Tässä on sama asia nähtävillä kuin Iltalehden kommentointipalstalla; kaikkein kovaäänisimpiä ja eniten perusteetonta lokaa ilmoille tuo ne, joilla on siihen keskusteluun oikeasti kaikkein vähiten annettavaa.

Olisi hienoa jos pystyisimme keskustelemaan ristiriitaisistakin asioista hieman vähemmän kärkkäästi. Saattaisi olla aika paljon antoisampaa. Koetan seuraavaksi tuoda joitain omia näkökulmiani sekä Valepan mestareiden liiga-taipaleeseen, kotimaisen liigamme tasoon, sekä myös aihetta hieman sivuten maajoukkueeseemme.

Aloitetaan mestareiden liigasta. Tuloksellisesti ei varmasti voida hyppiä ilosta. Lohkoarvonta oli hyvin suosiollinen, vaikka tiedossa tietenkin oli että haastajana siihen silti lähdettäisiin. Valepa on rosteriltaan kuitenkin Mestarien liigan 3 heikoimman joukossa, ja kirkkaasti. Tästä tittelistä taistelee Valepan kanssa ainoastaan saman lohkon PAOK, sekä D-lohkon Toulouse, joka on Ranskan liigan jumbona. Muut joukkueet ovat vähintään muutaman pykälän kovempia. Suurin osa useita pykäliä, ja osa joukkueista on aivan Valepan tavoittamattomissa. Edes yksittäisissä peleissä.

Ehkä tätä kovuutta ei oikein kannattajien ja seuraajien keskuudessa tiedostettu tarkasti alun pitäen. Kun tähän lisätään Valepan ajoittain aneeminen esiintyminen ja hyökkäystehojen puuttuminen vastustajaan verrattuna, on tulos nähdynlainen. Ehkä Valepalle itselleenkin selkiintyi kuva lohkon muiden joukkueiden kovuudesta tarkemmin vasta pelien edetessä. Ehkä se huuma liigaan pääsemisestä ja ensimmäisen pelin voitosta loi pienoisen harhakuvan kaikille. Valepan olisi pitänyt pystyä pelaamaan aivan ylärajoillaan kokonaisia otteluita voittoja saadakseen. Nyt edes erävoitot jäävät kyllä harmillisen vähäisiksi.

Valepan lohkon kaksi parasta joukkuetta Halkbank ja Friedrichschafen ovat todella hyviä joukkueita. Siltikin, ne eivät tule todennäköisesti taistelemaan lähellekkään mestareiden liigan voitosta. He ovat aika lailla liigan keskikastia. Selkeästi parhaat joukkueet (Perugia, Novosibirsk, Zenit, Lube, Belchatow, Kedzierzyn Kozle ja Trentino) tulevat käytännössä Italiasta, Venäjältä ja heidän parhaat haastajansa Puolasta. Joten oikeasti Mestareiden liigassa menestymisestä puhuminen, edes lähivuosina tuntuu aivan äärettömän kaukaiselta. Tarvittaisiin aivan erilaista budjettia, sekä oikeita game breaker-pelaajia. Lentopallo on nykyään koko ajan enenevissä määrin hyökkyspeli.

Valepan rosteri on totta kai kotimaiseen sarjaamme äärimmäisen laadukas. Ja ihmeitä pitää tapahtua jos mestaruuden heiltä joku muu vie. Tästä laadukkaasta rosterista kuitenkin liian moni pelasi Mestareiden liigassa huonosti. Keskitorjujat olivat järjestään aivan älyttömän paljon virkaveljiään jäljessä. Torjuntamäärät jäivät koko joukkueella aivan liian pieniksi, mutta jos joukkueen keskitorjujat ovat ottaneet neljässä viimeisimmässä pelissä yhteensä 4 torjuntaa, on silloin menty reilusti alta riman. Kaurto pelasi itseasiassa 3 peräkkäistä peliä ilman ainoatakaan torjuntaa. Hyökkäysprosentit keskareilla ovat ihan kelvollisia. Ensimmäinen ottelu PAOKia vastaan oli koko joukkueelta hyvä, sen jälkeen on tultu jyrkästi alas päin.

Kunnari on edelleen kiistatta hyvä pelaaja, ja liigan parhaita pelipaikallaan. Euroopan kovia seuroja vastaan alkaa vaan hyökkäystehot kadota. Peleittäin tehot 38%, 38%, 33%, 29% ja 13% ovat auttamatta liian heikot, kun Valepalla ei ole niin kovaa hakkuria tai toista yleispelaajaa, joka paikkaisi isolla passimäärällä ja kovemmilla tehoilla tilannetta.

Tästä päästäänkiin sujuvasti Sivulaan. Trendi on koko mestareidenliigan ollut laskeva, ja tätä tukevat myös tilastot. Ensimmäisessä pelissä hyökkäystehot hienosti 52%, jonka jälkeen joka pelissä vuorollaan alaspäin, ja viimeisessä jäätiin 28%, lukuisien virheiden saattelemana. Ja hakkuriksi Sivula pääsi vielä hyökkäämään aika vähäistä vartiointia vastaan ja silmään pistivät ennen kaikkea hyvistä 1 vs 1 paikoista tehdyt räikeät suorat virheet. Omaan makuun Sivulan peli näyttää jopa aika ponnettomalta. Hyökkäysratkaisuja ei ole tarpeeksi, ja/tai ne eivät ole riittävän tehokkaita. Liigassa varmasti hoitaa edelleen homman riittällä tasolla, tätä tuskin moni epäilee. Mutta maajoukkuevalintoja mietittäessä jättäisin itse suosiolla homman nuoremmille, ja voihan se olla että Sivulalla itselläänkään hirveää kytöä hommaan ei ole.

Sitten hieman seuraavaan aiheeseen siirtyen, olisi ehkä hyvä tarkastella oman kotimaisen liigamme tasoa Eurooppaan verrattuna, ja miten esimerkiksi Valepa sijoittuu kaikkia Euroopan joukkueita vertaillessa. Suomen mestaruusliiga on varsin varteenotettava ja hyvätasoinen.

Suomen Mestaruusliiga sijoittuisi Euroopan vertailutasolla kaikkein optisimpien lentopallomielien mielestä kenties kahdeksanneksi. Edellä olisi ainakin edellä mainitut sarjat; Venäjä, Italia, Puola, Turkki, Ranska, sekä näiden lisäksi myös Saksa ja Belgia. Nämä 7 maata ovat myös aika kiistattomat 7 parasta, eikä Suomen mestaruusliiga niiden tasolle yllä. Heidän jälkeensä tulee sitten Suomen, Kreikan, Tsekin, Serbian, Hollannin, Romanian, Portugalin ja Bulgarian liigat. Varsinkin Kreikan sarjassa kärkiporukat ovat hyviä ja on hankala sanoa onko se Suomen sarjaa edellä. Myöskään Tsekki ei ole ainakaan kaukana perässä. Muita Euroopan sarjoja uskallan sanoa, että mestaruusliiga on tällä hetkellä kokonaisuudessa edellä, vaikka joissakin sarjoissa on yksittäisiä laadukkaampia joukkueita. Näiden jälkeen tulee sitten seuraava ryhmä, johon kuuluu esim. Slovakian, Slovenian, Itävallan, Kroatian ja Baltian liigat. Näiden hieman pienempien sarjojen joukkueet pelaavat myös keskenäistä Mevza-liigaa, joissa on mukana ainoastaan edellämainittujen maiden parhaat seurajoukkueet ja yhdistettynä se onkin ihan hyvätasoinen sarja kärjen osalta.

Jos sitten vertaillaan esimerkiksi Suomen kirkkaasti parhaan joukkueen, eli Valepan sijoittumista Euroopan rankingissa, niin puhutaan suunilleen varmaankin sijoista 60-70. Aika rajultahan se kuulostaa noin laitettuna, mutta ei sille hirveästi nokan koputtamista ole. Tässä hieman purettuna vielä miksi Valepan sijoitus väkisinkin valahtaa noin alas.

- Venäjän, Puolan ja Italian liigat ovat niin kovatasoisia, että niistä suurin osa joukkueista on Valepaa edellä. Siitä pelkästään tulee jo noin 40 joukkuetta, ja siihen on jo laskettu mukaan, että Valepa olisi peränpitäjiä parempi.

- Ranskan liigasta myös hyvinkin iso osa on Valepaa edellä. Sarjan jumbonakin on Toulouse, joka taistelisi Suomen liigassa varmasti mestaruudesta. Toulousessakin on esimerkiksi Ranskan maajoukkueen keskitorjuja Chinenyeze sekä Belgian maajoukkueen kova ykköshakkuri Van den Dries. Taso on yksinkertaisesti älyttömän hyvä. Tämä tekee noin 10 joukkuetta lisää, ja siihen on taas laskettu, että Valepa voittaisi peränpitäjät.

- Myös Turkin sarjasta voidaan sanoa hyvin pitkälti samat asiat. Kärkijoukkueet ovat hyvikin laadukkaita, ja myös keskikasti on kovaa. Esimerkiksi Antti Siltalan Maliye Piango ja Ojansivun Afyon Yuntas taistelevat viimisistä playoff paikoista 8 parhaan joukkoon. Ranskan liigaan erotuksena on kuitenkin se, että Turkin liigan huonoimmat Besiktas ja Torul Genlick ovat hyvin heikkoja, ja Valepa on helposti näitä parempi. Myös Inegol ja Kula jäävät Valepan taakse. Lasketaan tästä kuitenkin optimisesti vain 5 joukkuetta Valepan edelle, ja loput keskikastin sakit joko heikommiksi tai suhteellisen saman tasoisiksi.

- Sitten siirrytäänkin Saksan, Kreikan ja Belgian liigoihin. Näissä ainoastaan aivan kärkijoukkueiden kohdalla voidaan sanoa, että ovat Valepaa varmastikin edellä. Tämä tekee noin 7 joukkuetta lisää.

Nämä kun lasketaan yhteen päästään jo sinne 60 päälle. Näiden lisäksi yksittäisissä sarjoissa on hyviä, laadukkaita joukkueita joiden vertailu Valepaa vastaan on aika hankalaa. Mutta mielestäni aika turvallisesti voidaan sanoa, että ainakaan 60 sakkiin ei ole asiaa suorassa vertailussa. Mutta pitää muistaa, että suurimmassa osassa näistä joukkueista on käytössä paljon Valepaa isommat Budjetit ja liigoissa pyörivät ihan eri rahat kuin Suomessa, joten asia ei ole mitenkään kummallista.

Kun nyt mietitään tuota Valepan sijoitusta olla Euroopassa noin ranking 60-70, on mielestäni myös odotukset ja vaatimukset olleet aika isoja, jopa kohtuuttomia. Toki turhautumisen ymmärtää, sillä tuntuu että Valepa ei ole kaikkea kentälle jättänyt. Mutta monesti kun pelataan yksinkertaisesti parempaa joukkuetta vastaan, saattaa peli näyttää vaikealta ja haluttomaltakin, kun keinoja voittamiseen ei yksinkertaisesti tahdo löytyä, ja pelaat koko ajan askeleen pari jäljessä sekä tulostaululla että pelillisesti. Suomen mittakaavassa Valepa on edelleen helposti parhaita joukkueita koskaan, ja ainoastaan Eskon loukkaantuminen vaarantaa liigan mestaruuden.

(Tästä pääsisi aasinsillalla helposti toiseen aiheeseen, eli kysymykseen miksi Valepa ei ole hankkinut edes vähän tasokkaampaa kakkospassaria, jota uskaltaisi peluuttaa edes liigan heikoimpia vastaan. Nyt Esko pelaa joka ikisen pelin, vaikka siihen hommaan osassa peleistä riittäisi paljon heikompikin mies.)

Joku otti puheeksi aiemmin Suomen liigan harjoittelun määrän ja tason verrattuna muihin huippusarjoihin, ja että niissä jäädään jälkeen. Uskallan tähän sanoa, että harjoittelun määrässä ei varmasti jäädä. Harjoittelumäärät + ottelut ovat varmasti vähintäänkin yhtä kovat kuin huippusarjoissa. Osa tekee tietenkin lentopallon ohella siviilityötä, eikä osallistu esimerkiksi aamuharjoituksiin yms. mutta ei mestaruusliiga suorissa määrissä jää jälkeen. Olosuhteet, mitkä tukevat parasta mahdollista harjoittelua on toki sitten eri asia, kun käytössä ei ole ammattijoukkueiden budjetteja.

Meidän maajoukkueemmekin treenaa yhdessä enemmän kuin varmastikaan mikään muu maa. Tässä on kaksi puolta. Pelaajat ovat äärimmäisen kuluneita sekä fyysisesti että henkisesti, kun raskaiden seurakausien päälle, ollaan koko kesä maajoukkueen mukana. Ei ihme että lasten tullessa kuvioihin ja polvikipujen lisääntyessä houkutus maajoukkueen jättämisestä ja kesän huilaamisesta houkuttelee. Toinen puoli on sitten se, että kun emme pelaajakohtaisessa vertailussa pärjää koville mailla lainkaan, on etu yritettävä kaivaa muualta, eli yhtenäisestä taktiikasta ja saumattomassa yhteispelistä. Mielestäni kun tarkkaillaan puhtaasti pelaajien tasoa verrattuna muihin maihin, on maajoukkueemme tehnyt jo pitkään aivan erinomaista tulosta. Tulevaisuus näyttää mielestäni suoraan sanoen aika laimealta. Tuntuu että emme pysty vastaamaan muiden maiden kehitykseen ja hyökkäysvoimaan varsinkaan laidoista lainkaan. Toivottavasti olen väärässä.

No nyt tekstillä alkaa olla jo sen verran pituutta, että lienee parempi lopetella. Mukavaa jos jaksoit tänne saakka, ja mielelläni otan myös kommenteja ja vastaväitteitä vastaan.
 
Viestejä
5,700
Itse en ainakaan henkilökohtaisesti vihaa Valepaa mitenkään! Olen joka mestareiden liigan ottelussa toivonut heille voittoa ja ylipäätäänkin menestystä. Lähinnä kritiikki on kohdistunut siihen, että mielestäni Kurttila ei tarpeeksi lepuuta avainpelaajia, jotka varmasti sitä lepoa tarvitsisivat. Sen verran ylivoimainen joukkue ollut tällä kaudella mestaruusliigassa, että häntäpään joukkueita vastaan voisi vaihtopelaajia olla useampi kentällä esim.

Toinen mistä olen sitten halunnut sanoa, niin on se, että lentopallomaajoukkue on kyllä Valepaa tasoltaan kovempi, mutta jospa sen asian nyt annan olla, ja jokainen on asiasta mitä mieltä tahtoo. :)
 
Viestejä
304
v0lleyball kirjoitti: Tässä keskustelun aiheessa olisi oikeasti paljon mielenkiintoisiakin pointteja mihin tarttua, ja johon voisi jokainen omine perustelluine mielipiteineen osallistua. Mutta jos jokaisella kerralla keskustelu menee jossain vaiheessa munanmittaamiseksi ja piikittelyksi eri joukkueiden fanien kesken, häviää keskustelusta punainen lanka. Varsinkin Sastamalalla näyttäisi olevan foorumilla muutamakin todella äänekäs ja vähemmän fiksusti asiansa esiin tuova "fani", joka helposti maalaa koko seuran faneja, vaikka niin missään tapauksessa ei kannata antaa tapahtua. Tässä on sama asia nähtävillä kuin Iltalehden kommentointipalstalla; kaikkein kovaäänisimpiä ja eniten perusteetonta lokaa ilmoille tuo ne, joilla on siihen keskusteluun oikeasti kaikkein vähiten annettavaa.

Olisi hienoa jos pystyisimme keskustelemaan ristiriitaisistakin asioista hieman vähemmän kärkkäästi. Saattaisi olla aika paljon antoisampaa. Koetan seuraavaksi tuoda joitain omia näkökulmiani sekä Valepan mestareiden liiga-taipaleeseen, kotimaisen liigamme tasoon, sekä myös aihetta hieman sivuten maajoukkueeseemme.

Aloitetaan mestareiden liigasta. Tuloksellisesti ei varmasti voida hyppiä ilosta. Lohkoarvonta oli hyvin suosiollinen, vaikka tiedossa tietenkin oli että haastajana siihen silti lähdettäisiin. Valepa on rosteriltaan kuitenkin Mestarien liigan 3 heikoimman joukossa, ja kirkkaasti. Tästä tittelistä taistelee Valepan kanssa ainoastaan saman lohkon PAOK, sekä D-lohkon Toulouse, joka on Ranskan liigan jumbona. Muut joukkueet ovat vähintään muutaman pykälän kovempia. Suurin osa useita pykäliä, ja osa joukkueista on aivan Valepan tavoittamattomissa. Edes yksittäisissä peleissä.

Ehkä tätä kovuutta ei oikein kannattajien ja seuraajien keskuudessa tiedostettu tarkasti alun pitäen. Kun tähän lisätään Valepan ajoittain aneeminen esiintyminen ja hyökkäystehojen puuttuminen vastustajaan verrattuna, on tulos nähdynlainen. Ehkä Valepalle itselleenkin selkiintyi kuva lohkon muiden joukkueiden kovuudesta tarkemmin vasta pelien edetessä. Ehkä se huuma liigaan pääsemisestä ja ensimmäisen pelin voitosta loi pienoisen harhakuvan kaikille. Valepan olisi pitänyt pystyä pelaamaan aivan ylärajoillaan kokonaisia otteluita voittoja saadakseen. Nyt edes erävoitot jäävät kyllä harmillisen vähäisiksi.

Valepan lohkon kaksi parasta joukkuetta Halkbank ja Friedrichschafen ovat todella hyviä joukkueita. Siltikin, ne eivät tule todennäköisesti taistelemaan lähellekkään mestareiden liigan voitosta. He ovat aika lailla liigan keskikastia. Selkeästi parhaat joukkueet (Perugia, Novosibirsk, Zenit, Lube, Belchatow, Kedzierzyn Kozle ja Trentino) tulevat käytännössä Italiasta, Venäjältä ja heidän parhaat haastajansa Puolasta. Joten oikeasti Mestareiden liigassa menestymisestä puhuminen, edes lähivuosina tuntuu aivan äärettömän kaukaiselta. Tarvittaisiin aivan erilaista budjettia, sekä oikeita game breaker-pelaajia. Lentopallo on nykyään koko ajan enenevissä määrin hyökkyspeli.

Valepan rosteri on totta kai kotimaiseen sarjaamme äärimmäisen laadukas. Ja ihmeitä pitää tapahtua jos mestaruuden heiltä joku muu vie. Tästä laadukkaasta rosterista kuitenkin liian moni pelasi Mestareiden liigassa huonosti. Keskitorjujat olivat järjestään aivan älyttömän paljon virkaveljiään jäljessä. Torjuntamäärät jäivät koko joukkueella aivan liian pieniksi, mutta jos joukkueen keskitorjujat ovat ottaneet neljässä viimeisimmässä pelissä yhteensä 4 torjuntaa, on silloin menty reilusti alta riman. Kaurto pelasi itseasiassa 3 peräkkäistä peliä ilman ainoatakaan torjuntaa. Hyökkäysprosentit keskareilla ovat ihan kelvollisia. Ensimmäinen ottelu PAOKia vastaan oli koko joukkueelta hyvä, sen jälkeen on tultu jyrkästi alas päin.

Kunnari on edelleen kiistatta hyvä pelaaja, ja liigan parhaita pelipaikallaan. Euroopan kovia seuroja vastaan alkaa vaan hyökkäystehot kadota. Peleittäin tehot 38%, 38%, 33%, 29% ja 13% ovat auttamatta liian heikot, kun Valepalla ei ole niin kovaa hakkuria tai toista yleispelaajaa, joka paikkaisi isolla passimäärällä ja kovemmilla tehoilla tilannetta.

Tästä päästäänkiin sujuvasti Sivulaan. Trendi on koko mestareidenliigan ollut laskeva, ja tätä tukevat myös tilastot. Ensimmäisessä pelissä hyökkäystehot hienosti 52%, jonka jälkeen joka pelissä vuorollaan alaspäin, ja viimeisessä jäätiin 28%, lukuisien virheiden saattelemana. Ja hakkuriksi Sivula pääsi vielä hyökkäämään aika vähäistä vartiointia vastaan ja silmään pistivät ennen kaikkea hyvistä 1 vs 1 paikoista tehdyt räikeät suorat virheet. Omaan makuun Sivulan peli näyttää jopa aika ponnettomalta. Hyökkäysratkaisuja ei ole tarpeeksi, ja/tai ne eivät ole riittävän tehokkaita. Liigassa varmasti hoitaa edelleen homman riittällä tasolla, tätä tuskin moni epäilee. Mutta maajoukkuevalintoja mietittäessä jättäisin itse suosiolla homman nuoremmille, ja voihan se olla että Sivulalla itselläänkään hirveää kytöä hommaan ei ole.

Sitten hieman seuraavaan aiheeseen siirtyen, olisi ehkä hyvä tarkastella oman kotimaisen liigamme tasoa Eurooppaan verrattuna, ja miten esimerkiksi Valepa sijoittuu kaikkia Euroopan joukkueita vertaillessa. Suomen mestaruusliiga on varsin varteenotettava ja hyvätasoinen.

Suomen Mestaruusliiga sijoittuisi Euroopan vertailutasolla kaikkein optisimpien lentopallomielien mielestä kenties kahdeksanneksi. Edellä olisi ainakin edellä mainitut sarjat; Venäjä, Italia, Puola, Turkki, Ranska, sekä näiden lisäksi myös Saksa ja Belgia. Nämä 7 maata ovat myös aika kiistattomat 7 parasta, eikä Suomen mestaruusliiga niiden tasolle yllä. Heidän jälkeensä tulee sitten Suomen, Kreikan, Tsekin, Serbian, Hollannin, Romanian, Portugalin ja Bulgarian liigat. Varsinkin Kreikan sarjassa kärkiporukat ovat hyviä ja on hankala sanoa onko se Suomen sarjaa edellä. Myöskään Tsekki ei ole ainakaan kaukana perässä. Muita Euroopan sarjoja uskallan sanoa, että mestaruusliiga on tällä hetkellä kokonaisuudessa edellä, vaikka joissakin sarjoissa on yksittäisiä laadukkaampia joukkueita. Näiden jälkeen tulee sitten seuraava ryhmä, johon kuuluu esim. Slovakian, Slovenian, Itävallan, Kroatian ja Baltian liigat. Näiden hieman pienempien sarjojen joukkueet pelaavat myös keskenäistä Mevza-liigaa, joissa on mukana ainoastaan edellämainittujen maiden parhaat seurajoukkueet ja yhdistettynä se onkin ihan hyvätasoinen sarja kärjen osalta.

Jos sitten vertaillaan esimerkiksi Suomen kirkkaasti parhaan joukkueen, eli Valepan sijoittumista Euroopan rankingissa, niin puhutaan suunilleen varmaankin sijoista 60-70. Aika rajultahan se kuulostaa noin laitettuna, mutta ei sille hirveästi nokan koputtamista ole. Tässä hieman purettuna vielä miksi Valepan sijoitus väkisinkin valahtaa noin alas.

- Venäjän, Puolan ja Italian liigat ovat niin kovatasoisia, että niistä suurin osa joukkueista on Valepaa edellä. Siitä pelkästään tulee jo noin 40 joukkuetta, ja siihen on jo laskettu mukaan, että Valepa olisi peränpitäjiä parempi.

- Ranskan liigasta myös hyvinkin iso osa on Valepaa edellä. Sarjan jumbonakin on Toulouse, joka taistelisi Suomen liigassa varmasti mestaruudesta. Toulousessakin on esimerkiksi Ranskan maajoukkueen keskitorjuja Chinenyeze sekä Belgian maajoukkueen kova ykköshakkuri Van den Dries. Taso on yksinkertaisesti älyttömän hyvä. Tämä tekee noin 10 joukkuetta lisää, ja siihen on taas laskettu, että Valepa voittaisi peränpitäjät.

- Myös Turkin sarjasta voidaan sanoa hyvin pitkälti samat asiat. Kärkijoukkueet ovat hyvikin laadukkaita, ja myös keskikasti on kovaa. Esimerkiksi Antti Siltalan Maliye Piango ja Ojansivun Afyon Yuntas taistelevat viimisistä playoff paikoista 8 parhaan joukkoon. Ranskan liigaan erotuksena on kuitenkin se, että Turkin liigan huonoimmat Besiktas ja Torul Genlick ovat hyvin heikkoja, ja Valepa on helposti näitä parempi. Myös Inegol ja Kula jäävät Valepan taakse. Lasketaan tästä kuitenkin optimisesti vain 5 joukkuetta Valepan edelle, ja loput keskikastin sakit joko heikommiksi tai suhteellisen saman tasoisiksi.

- Sitten siirrytäänkin Saksan, Kreikan ja Belgian liigoihin. Näissä ainoastaan aivan kärkijoukkueiden kohdalla voidaan sanoa, että ovat Valepaa varmastikin edellä. Tämä tekee noin 7 joukkuetta lisää.

Nämä kun lasketaan yhteen päästään jo sinne 60 päälle. Näiden lisäksi yksittäisissä sarjoissa on hyviä, laadukkaita joukkueita joiden vertailu Valepaa vastaan on aika hankalaa. Mutta mielestäni aika turvallisesti voidaan sanoa, että ainakaan 60 sakkiin ei ole asiaa suorassa vertailussa. Mutta pitää muistaa, että suurimmassa osassa näistä joukkueista on käytössä paljon Valepaa isommat Budjetit ja liigoissa pyörivät ihan eri rahat kuin Suomessa, joten asia ei ole mitenkään kummallista.

Kun nyt mietitään tuota Valepan sijoitusta olla Euroopassa noin ranking 60-70, on mielestäni myös odotukset ja vaatimukset olleet aika isoja, jopa kohtuuttomia. Toki turhautumisen ymmärtää, sillä tuntuu että Valepa ei ole kaikkea kentälle jättänyt. Mutta monesti kun pelataan yksinkertaisesti parempaa joukkuetta vastaan, saattaa peli näyttää vaikealta ja haluttomaltakin, kun keinoja voittamiseen ei yksinkertaisesti tahdo löytyä, ja pelaat koko ajan askeleen pari jäljessä sekä tulostaululla että pelillisesti. Suomen mittakaavassa Valepa on edelleen helposti parhaita joukkueita koskaan, ja ainoastaan Eskon loukkaantuminen vaarantaa liigan mestaruuden.

(Tästä pääsisi aasinsillalla helposti toiseen aiheeseen, eli kysymykseen miksi Valepa ei ole hankkinut edes vähän tasokkaampaa kakkospassaria, jota uskaltaisi peluuttaa edes liigan heikoimpia vastaan. Nyt Esko pelaa joka ikisen pelin, vaikka siihen hommaan osassa peleistä riittäisi paljon heikompikin mies.)

Joku otti puheeksi aiemmin Suomen liigan harjoittelun määrän ja tason verrattuna muihin huippusarjoihin, ja että niissä jäädään jälkeen. Uskallan tähän sanoa, että harjoittelun määrässä ei varmasti jäädä. Harjoittelumäärät + ottelut ovat varmasti vähintäänkin yhtä kovat kuin huippusarjoissa. Osa tekee tietenkin lentopallon ohella siviilityötä, eikä osallistu esimerkiksi aamuharjoituksiin yms. mutta ei mestaruusliiga suorissa määrissä jää jälkeen. Olosuhteet, mitkä tukevat parasta mahdollista harjoittelua on toki sitten eri asia, kun käytössä ei ole ammattijoukkueiden budjetteja.

Meidän maajoukkueemmekin treenaa yhdessä enemmän kuin varmastikaan mikään muu maa. Tässä on kaksi puolta. Pelaajat ovat äärimmäisen kuluneita sekä fyysisesti että henkisesti, kun raskaiden seurakausien päälle, ollaan koko kesä maajoukkueen mukana. Ei ihme että lasten tullessa kuvioihin ja polvikipujen lisääntyessä houkutus maajoukkueen jättämisestä ja kesän huilaamisesta houkuttelee. Toinen puoli on sitten se, että kun emme pelaajakohtaisessa vertailussa pärjää koville mailla lainkaan, on etu yritettävä kaivaa muualta, eli yhtenäisestä taktiikasta ja saumattomassa yhteispelistä. Mielestäni kun tarkkaillaan puhtaasti pelaajien tasoa verrattuna muihin maihin, on maajoukkueemme tehnyt jo pitkään aivan erinomaista tulosta. Tulevaisuus näyttää mielestäni suoraan sanoen aika laimealta. Tuntuu että emme pysty vastaamaan muiden maiden kehitykseen ja hyökkäysvoimaan varsinkaan laidoista lainkaan. Toivottavasti olen väärässä.

No nyt tekstillä alkaa olla jo sen verran pituutta, että lienee parempi lopetella. Mukavaa jos jaksoit tänne saakka, ja mielelläni otan myös kommenteja ja vastaväitteitä vastaan.
Kiitos ansiokkaasta ja asiantuntevasta viestistä. Mukavaa lukea välillä perusteellisesti mietittyä tekstiä.

Mainitsit, että Suomessa harjoitusten määrässä ei jäädä merkittävästi jälkeen kovemmista sarjoista. Eroa kuitenkin on ja reilusti. Mikä on Suomen liigan valmennuksen taso? Onko meillä valmentajia jotka pitävät harjoittelun vaatimustason riittävän korkeana, pystyvät kehittämään nuoria ja vähän vanhempiakin pelaajia ja joilla olisi näkemys kehittää peliä torjunta-puolustus ym. Sen vähän mitä olen liigapelejä katsonut, niin varsin usein näkyy aivan liikaa huonoja suorituksia. Samoin useiden nuorten pelaajien osalta kehitys on jäänyt polkemaan paikoilleen. Sellainen vaikutus on ainakin jäänyt.
 
Viestejä
1,795
Olisko niin että ei ehdi/pysty harjoittelemaan enempää kun sarjapelejä on niin paljon. Matkustamista on laajassa maassa paljon. Jos pääsee europeleihin tai maajoukkuerinkiin niin se lisää rasitusta entisestään. Pelaajia ei voi harjoituttaa ja peluuttaa enempää etteivät ne menisi puhki.

Ja toisilla on vielä elämää lentopallon ulkopuolellakin
 

Ryynäsen Topi

Perusteellisen analyysin v0lleyball kirjoitti. En ala enään sitä kopioimaan, johan tästä palstasta tulisi pienen romaanin mittainen.

Yhdessä suhteessa olemme myös huippumaista jäljessä sekä seura -että maajoukkuetasolla jäljessä. Varsinkin seurajoukkuetasolla olemme paljolti aloituskuusikon (seitsikon) varassa. Harva joukkue kykenee laittamaan vaihdosta sisään niin kovia pelaajia, että peli kääntyisi voitoksi.

Muistuu mieleen kolmenvuoden takainen CEV-cupin ottelu Kokkolan jäähallissa Tiikerit-Gazprom-Ugra Surgut. Tiikerit pelasi alussa puolitoista erää niin hyvin, että Ugra Surgut oli hätää kärsimässä.

Sitten alkoi valmentaja Khabibullin pyörittämään sellaista vaihtorulettia, että Tiikerit ei pystynyt siihen vastaamaan. Vaihdosta tulleet nälkäiset pelaajat olivat todella kovia, monet yli kaksimetrisiä hirmumörssäreitä. Aloituskuusikko eli koko ajan ja laatu ei todellakaan kärsinyt yhtään.

Kuten vOllyball kirjoitti, on monen huippumaan sarjaohjelma kevyempi kuin Suomen Mestaruusliiga. Kun otteluita on vähemmän, voidaan sarjakaudellakin keskittyä myös paremmin harjoitteluun ja taktisten kuvioiden hiomiseen.

VaLePa:lla on todella raskas kuorma tällä hetkellä, kun voimavaroja tulisi olla niin kotimaan ligaan kuin Mestareiden liigaan. Ei ole ihme, että pelaajilla alkaa olla nallit lopussa. Vielä on edessä yksi ulkomaanmatka ja ottelu. Sitten taakka hieman helpottaa.

Kuten palstalla on kirjoitettu muutamaan otteeseen, vaikka kyvyt ja taso ei riitä kansainvälisellä huipulla, on kotimaan kentillä tilanne aivan toinen.

Ihmeitä pitää tapahtua, mikäli VaLePa ei nappaa kolmatta perättäistä mestaruutta.
 
Viestejä
10,895
Ryynäsen Topi totesi monimielisesti kirjoituksensa lopuksi, että ihmeitä pitää tapahtua. Ihmeiden ystävänä niitä odotellessa.
 
Viestejä
304
waltsu kirjoitti: Olisko niin että ei ehdi/pysty harjoittelemaan enempää kun sarjapelejä on niin paljon. Matkustamista on laajassa maassa paljon. Jos pääsee europeleihin tai maajoukkuerinkiin niin se lisää rasitusta entisestään. Pelaajia ei voi harjoituttaa ja peluuttaa enempää etteivät ne menisi puhki.

Ja toisilla on vielä elämää lentopallon ulkopuolellakin
Ajatukseni olikin harjoitusten sisältö. Onko vaatimustaso riittävän kova ja harjoitellaanko oikeita asioita. Valmennuksen taso lähinnä mietityttää.
 
Viestejä
1,795
Sinänsä hyvä pointti. Mutta käsittääkseni muissa maissa viikolla reenataan ja viikonloppuna pelataan. Ja ollaan täysammattilaisia. Sillä systeemillä kyllä ehtii paneutua harjoitusn laatuun ja oikeaan määrään.
 
Viestejä
1,432
Itse nostaisin esiin vielä sen kaiken muun eli ravinnon, levon ja muun elämän suhteutettuna harjoitteluun. Varsinkin naisten puolella, mutta myös miesten ymmärtääkseni melkolailla kaikki paitsi ulkomaalaiset ja ehkä ihan yksittäiset pelaajat tekevät vähintään osa-aikatyötä tai opiskelevat. Onhan se täysin eri asia palautumisen kannalta lähteä aamutreeneistä kotiin nukkumaan tai puuhastelemaan omiaan vrt. töihin tai luennolle, ja taas tulla iltatreeneihin hyvin levänneenä ja syöneenä vrt. kiireellä töistä/koulusta välipalojen turvin. En myöskään usko että joku Ngapeth pesee omia pelipaitojaan pelien välissä :whistle:

Eli siis itse luulen että tuossa ns. kaikessa muussa on oikeastaan suurempi syy tasoeroihin kuin varsinaisesti harjoittelussa.
 
Viestejä
49
Miettikää minkä tasoiseksi jossain Italiassa, Venäjällä jne. harjoitukset nousevat, kun siellä on jopa varjokuusikossa eri maiden maajoukkuepelaajia haastamassa 1-kentällistä.

Lisäksi (resursseiltaan) parhailla joukkueilla on käytössä 3-4 valmentajaa ja tähän päälle vielä jokunen apukäsi, tilastomiehiä 1-2 kappaletta (huom! tilastomiehetkin voivat olla ammattilaisia ja tilastoivat treenejä läpi kauden ja jälleen päästään pureutumaan paremmin oikeisiin asiohin)+muu staffi.

Tällöin yksi valmentaja pystyy periaatteessa antamaan huomiota parin tunnin treenissäkin 30-40 minuuttia/pelaaja, kun yhdellä valmentajalla se aika on 10 minuuttia. Toki pari hyvää valmentajaa on parempi kuin 3-4 keskinkertaista ja raha ei yksin tee missään nimessä autuaaksi, mutta tietyt realiteetit on hyvä pitää mielessä.

Vaikka meilläkin on hyviä valmentajia, niin harvoin näillä huippujoukkueillakaan on valmennus ihan mitä sattuu. Sitten, kun se on laadukasta ja lisäksi "runsasta" niin eroja alkaa syntyä... Jos vielä verrataan mihin tahansa ammattiin niin yleensä 5-6 työntekijää saa enemmän aikaiseksi kuin 2-3.
 
Viestejä
48
Edellä on mainittukin jo useita hyviä syitä. Ja totuus on varmastikin kaikkien noiden asioiden yhdistelmä. Janin mainitsema resurssit, on varmasti iso tekijä.

Kaikki varmasti muistaa mitä Suomen maajoukkueen lentopallolle tapahtui, kun hankimme ensimmäistä kertaa oikeasti päämäärätietoisen päävalmentajan, joka vaati ja myös sai mukanaan aivan erilaiset resurssit kuin mitä aiemmin oltiin panostettu. Berruto oli itse täysiverinen ammattilainen erittäin tarkoilla suunnitelmilla ja ohjelmilla, ja hänellä oli käytössään Kuortaneen tarjoamien fasiliteettien lisäksi monta hyvin pätevää 'apu' valmentajaa. Tilastoinnit, fysiikat ja tekniikat alettiin suorittaa entistä tarkemmin. Jopa pelaajien päivittäinen unen määrä ja ajankohdat vaadittiin optimaalisiksi. Ja kuten muistamme, tulosta myös tuli. Toki hänellä oli käytössään myös tähän mennessä kovin sukupolvi suomalaisia lentopalloilijoita.

Nykyään hommat tehdään Sammelvuon kanssa myös edelleen erittäin ammattimaisesti ja resursseja on käytössä vähintäänkin saman verran. Pelaajilla on hieman enemmän vapauksia kuin Berruton aikaan, mutta uskaltaisin väittää että erot nykyisen ja Berruton aikaisen maajoukkueen eivät tule harjoittelusta tai valmistautumisesta. Nyt vain pelaajien henkilökohtaiset katot eivät ole yhtä korkealla kuin silloin. Isoimpana muutoksena se, että uutta huippukunnossaan olevaa Kunnaria ja Eskoa ei ole tullut. Ikävä kyllä lähimainkaan.

Nykyinen maajoukkue on ainakin minun silmään edelleen erittäin hyvin organisoitu ja valmennettu. Lähes jokaiselta nykyiseltä pelaajalta puuttuvaa riittävää hyökkäysvoimaa ja/tai ulottuvuutta on hankala repäistä tyhjästä, eikä sitä pysty aivan rajattomasti ja jatkuvasti vain lineaarisesti nostamaan. Jo siinä ollaan mielestäni onnistuttu erinomaisen hyvin, että maajoukkueen syöttötyöskentely ja -taktiikka on saatu optimoitua aikalailla maksimiin siihen nähden, että Lelua ja Tervaporttia lukuunottamatta syöttäjät ovat aika pehmeitä.

No, se maajoukkueesta tällä kertaa. Otin sen esille tuodakseni paremmin ilmi samaa asiaa minkä Jani jo sanoikin ennen minua. Isommilla resursseilla voi vaatia ja toteuttaa aivan eri asioita, kuin yhden päävalmentajan ja vain otteluissa mukana olevan tilastomiehen kanssa. Juuri tilastointi on ase, mitä esimerkiksi Usassa on viety karmeasti eteenpäin koko ajan. Kun kaikesta voidaan pitää tilastoja ja tehdä statistiikkaa, saadaan oikeasti todella kullan arvoista dataa, joka voidaan myöhemmin soveltaa harjoituksiin, ja sitä kautta oikeisiin otteluihin. Suomessakin tuttu ja välillä ylikäytettykkin pelaajien 'lyöntikartta' on aika pientä siihen verrattuna, mitä aivan optimaalisessa tilanteessa voitaisiin pitää datan puolesta yllä.

Suomessa on vielä osakseen yllä kulttuuri, jossa niin sanotuille kehittyneille tilastoille kohautetaan olkia.

"Loppujen lopuksi lentis on kuitenkin simppeli peli. Turha siihen on liikaa statistiikkaa sotkea. Se lopulta kuitenkin voittaa kuka lyö palloa lujiten."

Kyseinen lause on tietenkin hyvin kärjistetty, mutta pitää sisällään totuuden siemenen vallitsevasta ajattelutavasta. Tämä kulttuuri johtuu osittain toki siitä, että riittävää tietotaitoa ei yksinkertaisesti ole kukkuramitoin saatavilla. Lentopallo on mennyt aika isoja askelia siitä, kun Varkaudessa ja Pieksämäellä noustiin ylivoimaisiksi ihan vaan 'reenaamalla kovempaa kuin muut.' Myös harjoittelun, valmentamisen ja kaiken saatavilla olevan datan ylläpitämisen ja hyväksikäyttämisen pitää mennä eteenpäin. Maailmalla se on jo mennyt, ja myös Suomessa maajoukkueella on jo käytössään kehittyneempää tilastointia. Askelia on silti ottamatta vielä paljon, varsinkin liigan osalta. Tämä on totta kai myös iso resurssikysymys.

Suomessa on onneksi nousemassa myös uusi nuorehkojen valmentajien aalto, jolla on nämä nyky- ja tulevat menetelmät jo tuttuja ja osittain hallussa. Tätä tietotaitoa meidän on ehdottomasti käytettävä jatkossa hyödyksi suomalaisen lentopallon eteenpäin viemiseksi. Isoimpana nimenä totta kai Japanissa valmentanut ja hurjasti oppia jo nyt matkallaan imenyt Tommi Tiilikainen. Myös esimerkiksi Ruotsissa valmentavalla Lauri Hakalalla ja vielä peliuraansa ulkomailla jatkavalla Kasper Vuorisella on tietojeni mukaan paljon hyvää tietotaitoa, mikä ehdottomasti kannattaisi hyödyntää nimenomaan täällä kotimaassa. Onneksi maajoukkueemme on hyvissä käsissä jo nyt, sillä Sammelvuo tiimeineen on erittäin ammattitaitoista.

Ja kun harjoittelumäärissä ei juurikaan hävitä kovemmille sarjoille, miten on harjoitusten sisällön laita? Rehellisyyden nimissä on todettava, että liigassa on sekä hyvinkin ammattitaitoisia valmentajia että myös niitä, jotka eivät Suomen korkeimmalle sarjatasolle kuuluisi.

Kuortaneen urheilukeskus on siinä mielessä aivan elintärkeä parhaiden ja lahjakkaimpien junnujen valmennukseen, että junioreiden valmennus seurajoukkueissa on usein pelaajien vanhempien harteilla. Osa heistä on innokkaita ja osa vähemmän innokkaita. Osalla on oikeasti halu ja jopa taitoakin valmentaa junnuja, ja osa on tilanteessa vain olosuhteiden pakosta. Kukaan muu kun ei hommaan suostunut. Juniori-iässä tehdään parhaimmillaan erittäin paljon hyvää tai hallaa lapsen tai nuoren kehitykselle.

Isoimpia asioita, mitä Suomalaiselle lentopalloilulle voisi tapahtua olisi harrastajamäärien kasvu, sekä osaavien ja innokaiden valmentajien saaminen juniorityöhön mukaan. Tämä on luonnollisesti erittäin paljon helpommin sanottu kuin tehty. Homma vie aikaa sekä arjesta että ennenkaikkea viikonlopuista. Isoimmat taputukset ja kiitokset kuuluisivatkin kenties sinne, jotka jo nyt jaksavat täysin ilmaiseksi tätä hommaa tehdä ihan vain rakkaudesta lajiin ja lastensa harrastuksiin.
 
Viestejä
534
Tuohon edelliseen kommentoin,olen kuullut eli Hevosmiesten TT kertonut asian,Kuortaneella valmentajat jopa pyrkivät kitkemään hyppyaloitukset pois...erittäin ihmeellistä,koska jos Suomen mj joskus aikoo päästä todella huipulle,eivät leijahypärit riitä.
Voitte kaikki katsoa,vaikka youtubesta joukkue Kazan Venäjältä.Seurajoukkue,joka pelatessaan parhaimmalla tasollaan lyö,mielestäni minkä tahansa maajoukkueen maailmassa.Aloitus kuusikosta 5 ukkoa syöttää aivan s..tanan kovia pommeja,siihen 3 ukkoa torjumaan ja ainakin vaimennus..sitten yleensä aina pallo kuolee joko laidasta,Anderson tai Leon tai sitten hakkuri Mihailov.Keskarit myös aivan huippuja.
En toki tarkoita,että tuo on edes mahdollista useimmissa joukkueissa,mutta ainakaan maajoukkue ei tule jatkossa noilla leijahypäreillä pärjäämään.
Jos kehittyvät nuoret eli tulevaisuuden mj-pelaajat pakolla opetetaan vain leijaa syöttämään,poljetaan aika pitkälti paikallaan.
Tulossa on kuitenkin PITKIÄ miehiä 204-211 cm.
Tämä oma mielipide,samalla iso hatunnosto niille,jotka jaksavat nuoria valmentaa.
 
Viestejä
5,700
etupateri kirjoitti: Tuohon edelliseen kommentoin,olen kuullut eli Hevosmiesten TT kertonut asian,Kuortaneella valmentajat jopa pyrkivät kitkemään hyppyaloitukset pois...erittäin ihmeellistä,koska jos Suomen mj joskus aikoo päästä todella huipulle,eivät leijahypärit riitä.
Voitte kaikki katsoa,vaikka youtubesta joukkue Kazan Venäjältä.Seurajoukkue,joka pelatessaan parhaimmalla tasollaan lyö,mielestäni minkä tahansa maajoukkueen maailmassa.Aloitus kuusikosta 5 ukkoa syöttää aivan s..tanan kovia pommeja,siihen 3 ukkoa torjumaan ja ainakin vaimennus..sitten yleensä aina pallo kuolee joko laidasta,Anderson tai Leon tai sitten hakkuri Mihailov.Keskarit myös aivan huippuja.
En toki tarkoita,että tuo on edes mahdollista useimmissa joukkueissa,mutta ainakaan maajoukkue ei tule jatkossa noilla leijahypäreillä pärjäämään.
Jos kehittyvät nuoret eli tulevaisuuden mj-pelaajat pakolla opetetaan vain leijaa syöttämään,poljetaan aika pitkälti paikallaan.
Tulossa on kuitenkin PITKIÄ miehiä 204-211 cm.
Tämä oma mielipide,samalla iso hatunnosto niille,jotka jaksavat nuoria valmentaa.
Tiedän itsekkin muutaman juniorin, jota on kielletty valmentajan toimesta syöttämästä hypäriä, ei sitten mitään järkeä tässä!
 
Viestejä
49
fiftie kirjoitti:
etupateri sanoi:
Tuohon edelliseen kommentoin,olen kuullut eli Hevosmiesten TT kertonut asian,Kuortaneella valmentajat jopa pyrkivät kitkemään hyppyaloitukset pois...erittäin ihmeellistä,koska jos Suomen mj joskus aikoo päästä todella huipulle,eivät leijahypärit riitä.
Voitte kaikki katsoa,vaikka youtubesta joukkue Kazan Venäjältä.Seurajoukkue,joka pelatessaan parhaimmalla tasollaan lyö,mielestäni minkä tahansa maajoukkueen maailmassa.Aloitus kuusikosta 5 ukkoa syöttää aivan s..tanan kovia pommeja,siihen 3 ukkoa torjumaan ja ainakin vaimennus..sitten yleensä aina pallo kuolee joko laidasta,Anderson tai Leon tai sitten hakkuri Mihailov.Keskarit myös aivan huippuja.
En toki tarkoita,että tuo on edes mahdollista useimmissa joukkueissa,mutta ainakaan maajoukkue ei tule jatkossa noilla leijahypäreillä pärjäämään.
Jos kehittyvät nuoret eli tulevaisuuden mj-pelaajat pakolla opetetaan vain leijaa syöttämään,poljetaan aika pitkälti paikallaan.
Tulossa on kuitenkin PITKIÄ miehiä 204-211 cm.
Tämä oma mielipide,samalla iso hatunnosto niille,jotka jaksavat nuoria valmentaa.
Tiedän itsekkin muutaman juniorin, jota on kielletty valmentajan toimesta syöttämästä hypäriä, ei sitten mitään järkeä tässä!
"Yksittäistapauksia" voi toki olla, mutta luulisi esim. liiton urheilutoimenjohtajan viestillä olevan jotain osviittaa siihen onko hyppysyöttö "sallittu vai kielletty".

Viesti kuului lyhykäisyydessään "Antakaa poikien syöttää kierrehypäriä...#lentis #lentopallo" Ja perässä linkki: https://markleb1.wordpress.com/2018/01/26/analysis-of-top-5-leagues-sideout-part-2/

Linkin tilastovertailussa on tutkittu miesten pelejä Saksassa, Italiassa, Puolassa, Venäjällä ja Ranskassa. Puolaa lukuunottamatta, jokaisessa liigassa sideout% on ollut heikompi kierrehypäriä kuin leijahyppysyöttöä nostettaessa.
 
Viestejä
1,098
Tämä hyppyleija aloitus on hyvä huomio kotimaisen huippulentopallon yhteisesti sovitusta käytännöstä. Se on valitettavasti myös merkki suomalaisten taktisesta osaamisesta. Miesten maajoukkueesta esim. Krastins ja Seppänen syöttää hyppysyöttöä seurajoukkueissaan. Maajoukkueessa aina hyppyleijaa. Maajoukkueeseen jostain syystä ei olla huolittu nuoria yleispelaajia jotka syöttää hyppysyöttöä. Esim. Määttänen ja Sakari Mäkinen. Taitojensa puolesta varmasti molemmilla olisi käyttöä. Heidän tilalleen on päässyt pari nuorta kaveria jotka syöttää aina hyppyleijaa.
Valepan Sundberg syöttää maajoukkueessa hyppysyöttöjä. Valepassa ei. Useat ulkomaalaispelaajat liigassa on määrätty syöttämään leijaa vaikka on hyvä hyppysyöttö. Tämä ei todellakaan ole sattumaa. Tämä on suomilentopallon suuri heikkous ja täysin järjetön käytäntö. Jokainen joka seuraa maailmalta huippulentopalloa niin esim. yksikään huippumaajoukkueen yp tai eri liigojen kärkipelaajat eivät syötä hyppyleijaa. Maailmalla monet huippu keskaritkin syöttää hyppysyöttöjä. Suomessa ei yksikään.
Viimeisimpänä esimerkkinä valepa on saanut tutustua varsin perusteellisesti eurooppalaisten huippujoukkueiden hyppysyöttöihin aika huonolla menestyksellä. Jos et syötä hyppysyöttöä et osaa niitä nostaakkaan.
Huipulla ei hyppyleijalla voiteta ainuttakaan peliä. Suomessa sillä pääsee maajoukkueeseen.
 
Viestejä
5,700
Itse olen kuullut sellaista, että eräskin nuorten maajoukkueessa pelannut kaveri ei saa syöttää hyppysyöttöä, koska sormet on väärässä asennossa. Tiedä tuota sitten.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös