Junnutoiminta

[varajäsen]

Mukava Valkku kirjoitti:

kun luen juttujanne tulee mieleen vaan yksi kysymys. Tehdäänkö me junnu puolella voittajia/mj pelaajia vai lentopalloilijoita? Ei nämä pois sulje toisia, mutta inch:

Niin, mitä pitäisi tehdä? Minusta lisää lentopalloilijoita, siitä seuraa yleistä kiinnostusta ja lisää harrastajia jne. Ei auta vaikka onnistuisimme kasvattamaan valikoiduista yksilöistä maailman parhaan joukkueen, ja on vain muutamia ihmisiä joita asia kiinnostaa. Ja jos on tarpeeksi massaa, niin menestys ja muu tulevat itsestään. Jokainen junnu lisää vähintäänkin 5-6 ihmisen kiinnostusta lajiin,vanhemmat, isovanhemmat ja ehkä sisaruksetikin ovat jollain lailla mukana.

Mukava Valkku tyylisiä lentopallo henkilöitä lisää Suomen maahan

 

[Sylvaanlahti]

Miesten ja naisten liigafinaaleissa pelaa yhteensä neljä seuraa näin nopeesti laskettuna B)

Yhden seuran kasvatteja pelaa näissä kaikissa neljässä joukkueessa.

 

[Sakke]

Sylvaanlahti kirjoitti: Miesten ja naisten liigafinaaleissa pelaa yhteensä neljä seuraa näin nopeesti laskettuna B)

Yhden seuran kasvatteja pelaa näissä kaikissa neljässä joukkueessa.

VaLePa on tehnyt ja tekee hyvää junnutyötä.

 

[Mukava Valkku]

Osaako kukaan valaista, kuinka nuo all stars pelaajat nuorten finaaleissa valitaan? B-pojissa näytää Cielavs juniori voittanen +/- tilaston, hyökkäyspisteet ja tehdyt pisteet ja ei valinta osunut. Oli kuitenkin joukkueen ainoa syömähammas ja muut pelasivat sen mukaan.Ilmeisesti aika lahjakas kaveri.

 

[yhdyshenkilö]

Keimolan Kaiku A-poikien Suomenmestari 2016. Tässä ryhmässä pisimpään mukana olleet 10 vuotta ja 8 SM-mitallia.

 

[taustaduunari]

C-ikäisten lopputurnaukset Kuortaneella ilmeisesti Liiton itse järjestäminä. Pikkuisen olisi opeteltavaa. Tulospalveluun ei saada tuloksia ja tyttöjen kentältä livestriimi ei näy :evil:
Pitäiskö antaa osaaviin käsiin järjestelyt

 

[samperin voitto]

Muutama toive joulupukille tyttöjunnulentiksen osalta:

1. Lasketaan junioreiden verkonkorkeuksia 5-10cm (ei koske A-tyttöjä)
2. Unohdetaan ala-aloitus
3. Luovutaan D-ikäisten 6 vs 6 pelaamisesta

Perustelut:

Nykyisillä säännöillä 15-vuotiaat tytöt pelaavat samalla verkonkorkeudella kuin aikuiset. 13-vuotiailla verkonkorkeus on VAIN 4 senttiä matalammalla. Miten tämä vaikuttaa esimerkiksi hyökkäyslyöntiin? Lyhyet ponnistajat eivät kykene lyömään palloa alaviistoon. Pitkät ponnistamattomat eivät kykene lyömään palloa alaviistoon. Harjoittelemme siis lyömään palloa ylöspäin, jolloin osumakohta palloon on korvan takana. Tarkkailkaapa suomalaisten liiga- ja maajoukkuepelaajien hyökkäystekniikoita.
Torjunnassa emme kykene viemään käsiä vastustajan puolelle, koska olemme juniorivaiheen harjoitelleet vaimennusta.

Jos aloitussyöttöä pitää jotenkin rajoittaa, niin ehdottaisin mielummin jättämään hypyn pois ja nuoremmilla tuomaan aloitussyöttölinjaa lähemmäs verkkoa. Hyvä vastaanottaja kykenee lukemaan syöttäjästä jo ennen suoritusta useita asioita. Ala-aloituksessa syöttäjää sekä palloa on lähes mahdoton nähdä. Lisäksi tekniikka on aivan erilainen verrattuna yläaloitukseen. Toisaalta minitenniksessäkin voidaan käyttää ala-aloitusta, yhdeksän vuotiaaksi asti! Kuinka opimme lukemaan oleellisia tietoja syöttäjästä/syötöstä, jos käytämme ala-aloitusta vielä C-junioreissa?

D-juniorit tarvitsevat toistoja, paljon toistoja. 6 vastaan 6 -pelissä toistojen määrä pelivälineeseen luultavasti vähenee verrattuna kolmen tai neljän kenttäpelaajan ollessa kentällä.

Olemmeko valmiita tekemään muutoksia vai tyydytäänkö nykyiseen menestykseen?

 

[Pussinpohja]

Tälle kaudelle D-ikäisille muutettu vuorosyöttösääntö vapaalla syöttötavalla on mielestäni ihan ideaali ratkaisu, pitkiä syöttöputkia ei tule, peliä syntyy ja jo nyt näkyy selkeä parannus lyöntikäden toiminnassa. Paras idea ehkä koskaan junnulentiksessä.

 

[varajäsen]

80-90% joukkueen kohtaamiisia on toivottavasti harjoituksissa. Mikä estää toteuttaa noita ideoita?Pelipäivät ovat sitten taas uuden oppimista. Lopputulos mitataan joskus tulevaisuudessa.

 

[samperin voitto]

80-90% joukkueen kohtaamiisia on toivottavasti harjoituksissa. Mikä estää toteuttaa noita ideoita?Pelipäivät ovat sitten taas uuden oppimista. Lopputulos mitataan joskus tulevaisuudessa.

Toivottavasti mikään ei estä, mutta tällä ajattelutavalla tulevaisuudessa meillä ei ole pelaajia.

 

[Pussinpohja]

varajäsen kirjoitti: 80-90% joukkueen kohtaamiisia on toivottavasti harjoituksissa. Mikä estää toteuttaa noita ideoita?Pelipäivät ovat sitten taas uuden oppimista. Lopputulos mitataan joskus tulevaisuudessa.

Eli treeneissä opetellaan lyömään palloa alaspäin, turnauksissa ylöspäin? :S

Olen kyllä nimim. Voitto Samperin kanssa ihan samoilla linjoilla kilpailusääntöjen suhteen. Kilpailumuoto joka ei tue harjoittelua ei ole mielekäs kilpailumuoto. Pitäisi tehdä niitä asioita joista on eniten hyötyä tulevaisuudessa. Toki niille pelaajille jotka vielä aikuisinakin ovat lyhyitä on ylikorkealla verkolla pelaamaan tottumisesta tavallaan hyötyä...

Lähestymiskulma sekin on tietysti, että turnauksissa ei sitten palloa lyödä jos sitä ei pystytä oikein tekemään. Kilpailun keskittyessä peruspeliin, painopiste on perusasioiden varmassa osaamisessa, missä ei sinänsä muuta vikaa ole kuin se, että päädytään nykytilanteeseen jossa palloa hyvin lyövät junnut erityisesti tytöissä ovat harvinaisia.

 

[Vexu]

Joltain osin kilpailusäännöt varmasti ohjaavat harjoittelua. Mielestäni kuitenkin suurin ongelma suomalaisessa juniorivalmennuksessa on ohjaajien/valmentajien kouluttamattomuus. Monesti se oma pelaaja tausta on jostain alasarjoista 20 vuoden takaa ja vaikka se olisi kohtuullinenkin, niin taidot opettaa lapsille ja nuorille ovat tuntematon käsite. Seurat keräävät kuitenkin näitä kausimaksuja joten sitä rahaa vastaan on mielestäni perusteltua vaatia koulutettuja valmentajia/ohjaajia. Tiedän ettei valmentajia ole jonoksi saakka vetämään junnuille treenejä mutta varmasti seuroissa voitaisiin asioita hiukan miettiä. Avain asemassa mielestäni ovat alueiden päälliköt joiden tehtävänä olisi kartoittaa alueidensa seurojen valmentajien koulutus tasot ja aktiivisesti järjestää koulutusta sekä käydä tätä keskustelua seurojen kanssa.

 

[varajäsen]

Pussinpohja kirjoitti:

80-90% joukkueen kohtaamiisia on toivottavasti harjoituksissa. Mikä estää toteuttaa noita ideoita?Pelipäivät ovat sitten taas uuden oppimista. Lopputulos mitataan joskus tulevaisuudessa.

Eli treeneissä opetellaan lyömään palloa alaspäin, turnauksissa ylöspäin? :S

Olen kyllä nimim. Voitto Samperin kanssa ihan samoilla linjoilla kilpailusääntöjen suhteen. Kilpailumuoto joka ei tue harjoittelua ei ole mielekäs kilpailumuoto. Pitäisi tehdä niitä asioita joista on eniten hyötyä tulevaisuudessa. Toki niille pelaajille jotka vielä aikuisinakin ovat lyhyitä on ylikorkealla verkolla pelaamaan tottumisesta tavallaan hyötyä...

Lähestymiskulma sekin on tietysti, että turnauksissa ei sitten palloa lyödä jos sitä ei pystytä oikein tekemään. Kilpailun keskittyessä peruspeliin, painopiste on perusasioiden varmassa osaamisessa, missä ei sinänsä muuta vikaa ole kuin se, että päädytään nykytilanteeseen jossa palloa hyvin lyövät junnut erityisesti tytöissä ovat harvinaisia.

Eli treenataan tulevaisuuteen ei kuukauden päässä olevaan turnaukseen. Sitten kun tytön voima, pituus ym tekijät ovat sillä tasolla, niin nostetaan verkko oikeaan korkeuteen. Sekin on taito joskus lyödään ylöspäin ja sitä harjoitellaan sitten turnauksissa. Ei hävitetä hyvin lyöviä tyttöjä joidenkin sääntöjen takia vaan annetaan harjoituksissa asioita jotka kehittää niistä tyttöjä jotka lyövät nyt ja tulevaisuudessa alaspäin.

 

[Pussinpohja]

Järkevästä harjoittelusta tuskin onkaan isompia erimielisyyksiä, mutta kysymys olikin kilpailujärjestelyistä. Mikä hyöty saadaan siitä että verkko on korkeammalla kuin mihin rahkeet riittää?

 

[Nemo]

Hyvä aihe käsillä.

Hyökkäyspelaamiseen tässä maassa pitäisi keskittyä enemmän ja lajin sääntöjen tulisi tukea tätä. Toisinpäin ajateltuna esimerkiksi verkon laskeminen alaspäin lyhentäisi palloralleja ja vähentäisi näin kosketuksia palloon. Kehittyisikö sitten pelikäsitys eri tavalla?

Verkkoa voisi laskea muutaman sentin alaspäin ja tärkeää olisi OPETTAA lapset ponnistamaan oikein. Sama koskee lyöntikäden tekniikkaa.

D-ikäisten peleissä kentän koko on suurempi paha hyökkäyspelille kuin verkon korkeus. Hyvää "kovaa" iskulyöntiä on lähes mahdoton suorittaa sulkapallokentälle, takaraja tulee liian aikaisin vastaan. Tälle asialle tulisi tehdä jotakin. 1m x 1m isompi kenttä? Haasteellisia muuttaa valmiiksi olevista rajoista? D-ikäisten 6vs6 peli tuo tähän tarvittavan lisän mutta onko kenttä jo liiankin iso?

Yläaloitus tulisi sallia kokonaan C-ikäisissä. Pelaajapolun mukaan vanhempi C-juniorin tulisi pelata jo aikuisten sarjassa ja tyttöjen puolella nuorempi B-juniori pitäisi olla jo 1-sarjan mukana. Jos vuotta aiemmin vielä hierotaan ala-aloitusta ja etenkin sen siitä vastaanottoa, ei pelaajapolku toteudu kuin poikkeustapauksissa(kuten tällä hetkellä valitettavasti asia on).

 

[Pussinpohja]

Minikenttä on aivan oikean kokoinen 4v4-peliin, en näe ongelmia siinä. Tärkeintä olisi saada juuri hyvällä tekniikalla tehtyjä lyöntisuorituksia lisää mini-iässä. Käden liikerata ja kokonaissuoritus; lyöntien suuntaaminen, ei jumalaton voima. Takaseinään lyöntiä ei kuitenkaan tarvitse erikseen opetella.

C-iässä sitten fysiikan, voiman ja pituuden sekä kentän kasvamisen myötä voi jo lyönnitkin koventua. Askel kerrallaan...

 

[samperin voitto]

Jatkan vielä pohdiskelua. Omien testieni perusteella 175 cm:n pituinen tyttö kurottaa seisten noin 220 cm:n korkeuteen. Mikäli pallo halutaan lyödä ("kovaa") sulkapallokenttään puolen metrin etäisyydeltä verkosta, tulee pallon lähteä vähintään 250 cm:n korkeudesta. Vaaditaan siis 30 cm:n vertikaalinen hyppy. Lukemieni tutkimusten pohjalta tämä voi olla haaste nuorille tytöille.

Tässä yksi tutkimus: https://www.researchgate.net/publication/44624325_Vertical_jumping_and_leg_power_normative_data_for_English_school_children_aged_10-15_years (artikkelin voi ladata kokonaisuudessaan)

Lisäksi hyökkääminen ja etenkin siinä onnistuminen on mukavaa! Tätä tuskin tarvitsee avata enempää.

 

[Pussinpohja]

:woohoo: Asiakeskustelua tällä foorumilla! Joulun ihme on totta!

Jos 'kovalla' lyönnillä tarkoitetaan lyöntiä joka menee viivasuoraan, laskelmat pitävät kutinsa D-ikäisten verkolla. Laskemalla verkkoa 210->205, lyöntikorkeus puolen metrin etäisyydellä on 240 joka on jo merkittävästi useamman ulottuvilla. En näe mitään erityisiä syitä sille, miksi tällaista muutosta ei voitaisi tehdä.

Toki itse pidän edelleen tärkeämpänä sitä, että D-ikäisissä opitaan lyömään palloa suoralla kädellä mahdollisimman korkealta yläkierteisenä, käden kovuus ei missään nimessä vielä D-iässä pitäisi olla ihannoitava asia. Päinvastoin, ainakin poikia joutuu hillitsemään alkuun todella paljon että yrittäisivät lyödä oikein sen sijaan että vain huitovat täysillä minne sattuu. Ja hyvät lyönnit kyllä putovat kenttään. Tämän vuoksi kentän koossa ei mielestäni ole mitään vikaa, verkkoa voisi vähän tuunata.

 

[Mukava Valkku]

Heipä,

Mielenkiintoinen aihe. Kun aikoinaan aloittelin, niin eipä ollut syöttörajoituksia, e-ikäisetkin saivat syöttää miten halusivat. Ja verkkoakin hilattiin D-ikäisissä edes takaisin.
Kun puhutaan tämän päivän kilpailutilanteesta, niin se yksi (korkeintaan 2-3)pelaaja/joukkue saa n. 90 % passeista eli niille 4:lle muulle verkon korkeudella ei ole isoakaan merkitystä.
Esim. edelliset B-aluekisat, niin voittaneella pohjoisella ei juuri muut hyökänneet kuin yksi Jere ja yksi Niko. Ja edellinen C-nuorten alue SM oli oikeastaan kahden pojan taistelu.
Elikkä se muiden hyökkäily jää sinne harjoituksiin. Voisi toki käydä niin, että joku lyhyempikin voisi hyökätä paremmin, jos verkko olisi alempana, tosin se pitkä ja ulottuvkin siitä hyötyy ja taasen passit menevät sinne. Tokihan on niin, että kun voitosta puhutaan, niin se on luonnollista, kaikkihan haluavat pärjätä. Nykyinen poolisysteemi on siinä mielessä hyvä, että pelit ovat tasaisia, toisaalta se pakottaa koko ajan pelaamaan voitosta ja käyttämään parhaita maksimaalisesti. Vanhassa systeemissä oli "kovia" ja "helppoja" vastuksia, jolloin pystyi peluttamaan myös niitä hieman myöhemmin kehittyviä.
Tästä poikkeuksena ne pari joukkuetta B- ja C-ikäisissä jonne on kerätty isomman alueen parhaat pelaajat, siellä voidaan puhua jonkinlaisesta "passijakaumasta".

Tätä voi miettiä monelta kannalta, olisko sitten jonkinlainen pooli/aluesysteemi kuitenkin paras?

 

[jouni5]

Nyt mä hokasin.
Onhan tennisverkko ja jos siihen ylly niin pingisverkko. B) :woohoo: