Andre Sá naisten maajoukkueen päävalmentajaksi

[Ylläpito]

Portugalilainen Andre Sá naisten lentopallomaajoukkueen päävalmentajaksi - Lentopalloliitto

43-vuotias portugalilainen Andre Sá on Suomen naisten lentopallomaajoukkueen uusi päävalmentaja. Sopimus on 2+2 -vuotinen kuvastaen projektin pitkäkestoisuutta. Ranskassa jo vuodesta 2016 valmentanut Sá seuraa maajoukkueen päävalmentajana kaksi edellistä vuotta tehtävässä toiminutta Nikolas...

www.lentopallo.fi

43-vuotias portugalilainen Andre Sá on Suomen naisten lentopallomaajoukkueen uusi päävalmentaja. Sopimus on 2+2 -vuotinen kuvastaen projektin pitkäkestoisuutta. Ranskassa jo vuodesta 2016 valmentanut Sá seuraa maajoukkueen päävalmentajana kaksi edellistä vuotta tehtävässä toiminutta Nikolas Buseria.

 

[Viisto]

Portugalilainen Andre Sá naisten lentopallomaajoukkueen päävalmentajaksi - Lentopalloliitto

43-vuotias portugalilainen Andre Sá on Suomen naisten lentopallomaajoukkueen uusi päävalmentaja. Sopimus on 2+2 -vuotinen kuvastaen projektin pitkäkestoisuutta. Ranskassa jo vuodesta 2016 valmentanut Sá seuraa maajoukkueen päävalmentajana kaksi edellistä vuotta tehtävässä toiminutta Nikolas...

www.lentopallo.fi

43-vuotias portugalilainen Andre Sá on Suomen naisten lentopallomaajoukkueen uusi päävalmentaja. Sopimus on 2+2 -vuotinen kuvastaen projektin pitkäkestoisuutta. Ranskassa jo vuodesta 2016 valmentanut Sá seuraa maajoukkueen päävalmentajana kaksi edellistä vuotta tehtävässä toiminutta Nikolas Buseria.

Haettiinkin sitten OTO-valmentajaa. Tarkoittaa sitä, että suuri merkitys on kotimaassa toimivan henkilöstön rakentamisen onnistumisella. Vaikka näkyvä maajoukkuetoiminta on kausiluontoista, kriittistä on ympärivuotisen toiminnan organisointi ja laatu. Miten uudet akatemiat organisoidaan osaksi maajoukkuetoimintaa?

 

[Sakke]

Haettiinkin sitten OTO-valmentajaa. Tarkoittaa sitä, että suuri merkitys on kotimaassa toimivan henkilöstön rakentamisen onnistumisella. Vaikka näkyvä maajoukkuetoiminta on kausiluontoista, kriittistä on ympärivuotisen toiminnan organisointi ja laatu. Miten uudet akatemiat organisoidaan osaksi maajoukkuetoimintaa?

Mistä löytyisi hakkuri mallia Haak, Egonu, Bockovitc, Tolok, Markova. Koko tiimillä olis sitten paljon helpompaa.

 

[Preeti]

Alkumaistelulla hyvä valinta. Luokkaa Banks miehille aikanaan.
Naisten maju-ohjelma ensi kesänä/syksynä aika ohut. Em-saumat menneet, joten fokus tulevaan.

 

[varajäsen]

Mistä löytyisi hakkuri mallia Haak, Egonu, Bockovitc, Tolok, Markova. Koko tiimillä olis sitten paljon helpompaa.

Sellaisia ei ole näkyvissä lähiaikoina, mutta täälläkin puolella yp pelaajien hiha on kynnyskysymys menestykselle. Alanko jopa lähempänä maailman kärkeä kuin Tervaportti(?).

 

[Hihamies]

Sellaisia ei ole näkyvissä lähiaikoina, mutta täälläkin puolella yp pelaajien hiha on kynnyskysymys menestykselle. Alanko jopa lähempänä maailman kärkeä kuin Tervaportti(?).

Pitäisikö junnupuolella antaa peliaikaa enemmän ennuste 185cm plus tyttöpelaajille? Vai annetaanko sen 175 cm pelurin nostaa ja pelata kaikki pelit yp.nä? Laitetaan vaan pitkät siihen keskelle pomppiin ku nostot sinkoilee sinne sun tänne d ikäisistä lähtien.... kehity siinä ny maailman luokan peluriks kun saat yhen passin pelissä. Ja sitte ihmetellään majossa ja lehtereillä, että missä ne pitkät yp.t on..... ne tekee töitä ja kattelee eurovolleystä kunnon pelejä ja tossut on naulassa.

 

[Etupenkki]

Mistä löytyisi hakkuri mallia Haak, Egonu, Bockovitc, Tolok, Markova. Koko tiimillä olis sitten paljon helpompaa.

Aika hyviä alkuja näkyis liigassakin olevan, jotenkin pitäis löytää se tavoite kehittyä huippu-urheilijaksi . olisko uudella maju-valmentajalla ja liigan yhteistyöllä jotain saavutettavissa..

 

[Sakke]

Aika hyviä alkuja näkyis liigassakin olevan, jotenkin pitäis löytää se tavoite kehittyä huippu-urheilijaksi . olisko uudella maju-valmentajalla ja liigan yhteistyöllä jotain saavutettavissa..

Kolme keskeistä sanaa. Tavoite kehittyä huippu-urheilijaksi. Tuolla yksilöurheilupuolella näyttäisi juuri nyt olevan ja näkyvän semmoisia haluja, varsinkin naisten puolella.

 

[Kassari]

Täällähän on hyviä vinkkejä, täytyypä ottaa vaarin

Tuokaapa tänne 10-15 noin kymmenen vuotiasta tyttöä, joiden pituusennuste on +-195 senttiä. Kyllä niistä jostain hakkuri ja urheilija tehdään.

No leikki leikkinä. Aika monta junnua on tullut nähtyä, joukossa ei ole yhtään 195 sentistä. +-190 pituisiakin juuri yhden käden sormin laskettava määrä. Eli todella vaikea niitä haaveissa olevia pitkiä tyttöjä on laittaa "väärälle" pelipaikalle, tai sivuuttaa mistään valinnoista ym. Vähänkin lajin parissa viihtyvä ymmärtää, että kaikki poikkeuksellisen pitkät saavat mahdollisuuksia.

 

[Sakke]

Täällähän on hyviä vinkkejä, täytyypä ottaa vaarin

Tuokaapa tänne 10-15 noin kymmenen vuotiasta tyttöä, joiden pituusennuste on +-195 senttiä. Kyllä niistä jostain hakkuri ja urheilija tehdään.

No leikki leikkinä. Aika monta junnua on tullut nähtyä, joukossa ei ole yhtään 195 sentistä. +-190 pituisiakin juuri yhden käden sormin laskettava määrä. Eli todella vaikea niitä GThaaveissa olevia pitkiä tyttöjä on laittaa "väärälle" pelipaikalle, tai sivuuttaa mistään valinnoista ym. Vähänkin lajin parissa viihtyvä ymmärtää, että kaikki poikkeuksellisen pitkät saavat mahdollisuuksia.

Juu ei. Taitaa meikän reeneissä pisin ollut 185. Tiedän että haastavaa on Haakia löytää. Asiakkaina silloin tällöin käy pitkiä, mutta kun kyselee, niin koripallo tai ei mitään urheilua. Yleensä ei mitään.

 

[Viisto]

Täällähän on hyviä vinkkejä, täytyypä ottaa vaarin

Tuokaapa tänne 10-15 noin kymmenen vuotiasta tyttöä, joiden pituusennuste on +-195 senttiä. Kyllä niistä jostain hakkuri ja urheilija tehdään.

No leikki leikkinä. Aika monta junnua on tullut nähtyä, joukossa ei ole yhtään 195 sentistä. +-190 pituisiakin juuri yhden käden sormin laskettava määrä. Eli todella vaikea niitä haaveissa olevia pitkiä tyttöjä on laittaa "väärälle" pelipaikalle, tai sivuuttaa mistään valinnoista ym. Vähänkin lajin parissa viihtyvä ymmärtää, että kaikki poikkeuksellisen pitkät saavat mahdollisuuksia.

Taisi Hihamiehen pyynti olla ±185 cm pitkille tytöille, ei ±195 cm. Ja näitä 185-190 cm pitkiä tyttöjä meillä kyllä on ja heille pitää antaa mahdollisuus ja erityisesti aikaa kehittyä. Kuten totesit, näin asia lieneekin.

Sikäli Hihamiehen kanssa samaa mieltä, että hyvän pituusennusteen omaavia pelaajia pitää suosia nuorena erityisesti passarin ja yleispelaajan paikoille. Ja sitten antaa aikaa kehittyä eikä penkille tai keskitorjujaksi muutaman virheen takia. Älkääkä ymmärtäkö väärin, pitkiä keskitorjujiakin tarvitaan.

 

[Kassari]

Taisi Hihamiehen pyynti olla ±185 cm pitkille tytöille, ei ±195 cm. Ja näitä 185-190 cm pitkiä tyttöjä meillä kyllä on ja heille pitää antaa mahdollisuus ja erityisesti aikaa kehittyä. Kuten totesit, näin asia lieneekin.

Sikäli Hihamiehen kanssa samaa mieltä, että hyvän pituusennusteen omaavia pelaajia pitää suosia nuorena erityisesti passarin ja yleispelaajan paikoille. Ja sitten antaa aikaa kehittyä eikä penkille tai keskitorjujaksi muutaman virheen takia. Älkääkä ymmärtäkö väärin, pitkiä keskitorjujiakin tarvitaan.

Ongelma ei ole mielestäni mikään pelipaikka, vaan se, että harjoitellaan urheilua ja lentopalloa liian vähän. Jos tavoitteena on esim. maajoukkue. Oma keskustelunsa on, täytyykö sen olla tavoitteena. Tämä ketju on kuitenkin naisten maajoukkue, joten oletetaan sen olevan niin.

Jos iässä 10-15 vuotta treenataan kaksi kertaa viikossa lajia+koululiikunta päälle, on melko sama, mitä pelipaikkaa pelaa.

Eli keskustelua kannattaisi käydä enemmän treenimääristä, laadusta ym. lajin sisällä. Ei siitä, pelaako joku keskarina vai passarina.

 

[Sakke]

Ongelma ei ole mielestäni mikään pelipaikka, vaan se, että harjoitellaan urheilua ja lentopalloa liian vähän. Jos tavoitteena on esim. maajoukkue. Oma keskustelunsa on, täytyykö sen olla tavoitteena. Tämä ketju on kuitenkin naisten maajoukkue, joten oletetaan sen olevan niin.

Jos iässä 10-15 vuotta treenataan kaksi kertaa viikossa lajia+koululiikunta päälle, on melko sama, mitä pelipaikkaa pelaa.

Eli keskustelua kannattaisi käydä enemmän treenimääristä, laadusta ym. lajin sisällä. Ei siitä, pelaako joku keskarina vai passarina.

Tätä tuolla Haakin etsiskelyllä hain. Kova savotta on se.

 

[Viisto]

Ongelma ei ole mielestäni mikään pelipaikka, vaan se, että harjoitellaan urheilua ja lentopalloa liian vähän. Jos tavoitteena on esim. maajoukkue. Oma keskustelunsa on, täytyykö sen olla tavoitteena. Tämä ketju on kuitenkin naisten maajoukkue, joten oletetaan sen olevan niin.

Jos iässä 10-15 vuotta treenataan kaksi kertaa viikossa lajia+koululiikunta päälle, on melko sama, mitä pelipaikkaa pelaa.

Eli keskustelua kannattaisi käydä enemmän treenimääristä, laadusta ym. lajin sisällä. Ei siitä, pelaako joku keskarina vai passarina.

Treenimääristä ihan samaa mieltä, mutta treenimääristä keskusteleminen ei estä keskustelemasta myös pelaajien pituudesta ja/tai pelirooleista. Molemmista pitää puhua ja molemmilla on vaikutusta tulevaisuuden maajoukkuepelaajiin.

 

[Kassari]

Treenimääristä ihan samaa mieltä, mutta treenimääristä keskusteleminen ei estä keskustelemasta myös pelaajien pituudesta ja/tai pelirooleista. Molemmista pitää puhua ja molemmilla on vaikutusta tulevaisuuden maajoukkuepelaajiin.

Totta kai pitää, mutta onko kriittisellä keskustelulla pohjaa? Onko tuo pelipaikka yleensäkään mikään ongelma? Vai onko enemmän urbaanilegenda?

Katsotaanpa esim. ikäluokkaa 2004-2007, jotka tunnen aika hyvin ja ovat murtautuneet liigaan isolla joukolla. Kaikkonen, Huoman, Muukkonen, Lehmus, Peltomaa, Kilpinen, Pöllänen, Haapaniemi, Nikkanen, Tuominen, Mäkikyrö, Räsänen, Ahtola, Räty, Subotic, Liband, Rajaniemi, Rajala ym.

Oikeastaan kaikki pelaajat ovat pelanneet lapsena ja nuorena useampaa roolia. Myös pitkiä laitureita on paljon, kun vertaa historiaan. Kuka keskari/laituri näistä on sellainen, joka olisi kärsinyt väärästä pelipaikasta? Mäkikyrö tulee itselleni ehkä ensimmäisenä mieleen, mutta sekin ehkä käänteisessä mielessä? Liian monta roolia? Keskarin tonttia oli maajoukkueessa jossain turnauksissa tuurattava, kun ei oikein ollut keskareita.

Jos katsotaan noita maailman huippukeskareita, niin he ovat monipuolisia, urheilullisia ym.
Ja luulen, että iso osa on pelannut sitä keskarin roolia aika nuoresta asti.
Oleellista on, mitä siellä treeneissä tehdään. Siellä pitää tehdä asioita monipuolisesti, "Kaikkien pitää osata kaikki osa-alueet" tyyppisesti. Eli rooli ei saa määrittää liikaa treenattavia ominaisuuksia, vaan pikemminkin toisin päin.

 

[metriheikki]

Oleellista on, mitä siellä treeneissä tehdään.

Näin juuri. On treenejä ja on "treenejä".

 

[Kassari]

Laitetaanpa asiaan vielä yksi näkökulma, kun vauhtiin päästiin.

Tuossa on Italian U16 tyttöjen maajoukkue vuodelta 2001. Eli 2006 syntyneitä. Nyt 18-19 vuotiaita, samaa ikäluokkaa, kuin Kaikkonen, Kilpinen, Subotic ym. Kuinkahan moni noista nuorista pelaa tällä hetkellä Italian tai jonkun muun maan pääsarjassa? Muutamia nimiä katsoin, eikä olla lähelläkään. Alemmissa sarjoissa tahkotaan ja kasvetaan. Suomen liigan tasoa luultavasti.
Kuitenkin puhutaan valmennuksen kiistattomasta huippumaasta.

CEV - Confédération Européenne de Volleyball

Pointti on lähinnä se, että kaikin keinoin pitäisi saada peliuria pidemmiksi. Nämä luettelemani urheilijat ovat varmasti hyvää liigatasoa ja osa kansainvälistä tasoa viiden vuoden päästä, jos vaan jatkavat liigauraansa. Tämä toisi aikaa ja urheilullista laatua myös alakertaan, eli junnuvuosiin. Nyt liigaan mennään usein turhin kevyin eväin, se vääristää näkemystä siitä, mikä on liigatason urheilija.

 

[Viisto]

Totta kai pitää, mutta onko kriittisellä keskustelulla pohjaa? Onko tuo pelipaikka yleensäkään mikään ongelma? Vai onko enemmän urbaanilegenda?

Katsotaanpa esim. ikäluokkaa 2004-2007, jotka tunnen aika hyvin ja ovat murtautuneet liigaan isolla joukolla. Kaikkonen, Huoman, Muukkonen, Lehmus, Peltomaa, Kilpinen, Pöllänen, Haapaniemi, Nikkanen, Tuominen, Mäkikyrö, Räsänen, Ahtola, Räty, Subotic, Liband, Rajaniemi, Rajala ym.

Oikeastaan kaikki pelaajat ovat pelanneet lapsena ja nuorena useampaa roolia. Myös pitkiä laitureita on paljon, kun vertaa historiaan. Kuka keskari/laituri näistä on sellainen, joka olisi kärsinyt väärästä pelipaikasta? Mäkikyrö tulee itselleni ehkä ensimmäisenä mieleen, mutta sekin ehkä käänteisessä mielessä? Liian monta roolia? Keskarin tonttia oli maajoukkueessa jossain turnauksissa tuurattava, kun ei oikein ollut keskareita.

Jos katsotaan noita maailman huippukeskareita, niin he ovat monipuolisia, urheilullisia ym.
Ja luulen, että iso osa on pelannut sitä keskarin roolia aika nuoresta asti.
Oleellista on, mitä siellä treeneissä tehdään. Siellä pitää tehdä asioita monipuolisesti, "Kaikkien pitää osata kaikki osa-alueet" tyyppisesti. Eli rooli ei saa määrittää liikaa treenattavia ominaisuuksia, vaan pikemminkin toisin päin.

Riippuu tietenkin valmentajasta/joukkueesta/seurasta eikä voida yleistää joka paikkaa, mutta en näe pelkkänä urbaanilegendana. Itselleni tutumpaa on poikalentopallo ja siellä tätä on esiintynyt. Johtunee osittain poikien tyttöjä myöhemmästä kehityksestä, jonka takia pojat saattavat kasvaa vielä armeijaikään asti. Jos rooleja on alettu istuttamaan poikiin C- ja B-juniori-iässä, eivät ne kaikki välttämättä ole kohdillaan 18-20-vuotaiaana. Eikä tietenkään pidäkään, rooleja voidaan aina vaihtaa. Mutta kuten totesit, jos harjoittelu ei tue mahdollista roolinvaihtoa, hukataan talenttia.

Laitetaanpa asiaan vielä yksi näkökulma, kun vauhtiin päästiin.

Tuossa on Italian U16 tyttöjen maajoukkue vuodelta 2001. Eli 2006 syntyneitä. Nyt 18-19 vuotiaita, samaa ikäluokkaa, kuin Kaikkonen, Kilpinen, Subotic ym. Kuinkahan moni noista nuorista pelaa tällä hetkellä Italian tai jonkun muun maan pääsarjassa? Muutamia nimiä katsoin, eikä olla lähelläkään. Alemmissa sarjoissa tahkotaan ja kasvetaan. Suomen liigan tasoa luultavasti.
Kuitenkin puhutaan valmennuksen kiistattomasta huippumaasta.

CEV - Confédération Européenne de Volleyball

Pointti on lähinnä se, että kaikin keinoin pitäisi saada peliuria pidemmiksi. Nämä luettelemani urheilijat ovat varmasti hyvää liigatasoa ja osa kansainvälistä tasoa viiden vuoden päästä, jos vaan jatkavat liigauraansa. Tämä toisi aikaa ja urheilullista laatua myös alakertaan, eli junnuvuosiin. Nyt liigaan mennään usein turhin kevyin eväin, se vääristää näkemystä siitä, mikä on liigatason urheilija.

Tästä täysin samaa mieltä ja kuten tuolla miesten puolen keskustelussa totesin, optimaalisessa tilanteessa pelaajien kehittämiseen oikea paikka on 1-sarja.

 

[Kassari]

Tuossa vielä Paipin tekemä kaavio kaudelta 2023-2024 pelaajien ikäjakaumasta liigassa. Jotenkin pitäisi keski-ikää saada hilattua ylöspäin, jotta saataisiin tuleville maajoukkuepelaajille tasokas liiga kasvaa. Tuolla ikäjakaumalla on vaan fakta, että taso ei ole kansainvälisesti korkea.

 

[De4ete]

Tuossa vielä Paipin tekemä kaavio kaudelta 2023-2024 pelaajien ikäjakaumasta liigassa. Jotenkin pitäisi keski-ikää saada hilattua ylöspäin, jotta saataisiin tuleville maajoukkuepelaajille tasokas liiga kasvaa. Tuolla ikäjakaumalla on vaan fakta, että taso ei ole kansainvälisesti korkea.

Vähän poiketaan aiheesta, mutta..Eikö mestaruusliigaan voisi laittaa pelaajille alaikärajaa (vaikka se 18v) ja minimipalkkasummaa mikä pitäisi pelaajille todistetusti vähintään maksaa?
Ongelmia toki tulisi, mutta kehittämisen varaa ja mahdollisuuksia on lähes jokaisessa liiketoiminnassa.