Ryynäsen Topi
Olisikohan tämä oikeampi foorumi voimaharjoittelusta, kuin VaLePan sivut.
VaLePan sivuilla on ollut mielenkiintoista keskustelua voimaharjoittelusta - puolesta ja vastaan.
Se, mikä sopii jollekin ei välttämättä sovi kaikille. Ei siihen ole yhtä totuutta. Hyvään lopputulokseen voidaan päätyä eri menetelmillä.
En ole voimaharjoittelua vastaan - enkä puolesta. Tässä muistui mieleeni kuitenkin muutama tapaus menneiltä vuosilta juuri voimaharjoittelusta lentopallossa.
Tiikereissä pelasi kahden kauden ajan 2012-2014 USA:n keskitorjuja Joe Klein, joka ei juurikaan tehnyt voimaharjoitusta levytangoilla ja muutaman kerran joutui asian tiimoita Tommi Tiilikaisen kanssa erimilisyyksiin ja tästä väännettiin kättä.
Joe kertoi, että hänen esikuvansa USA:n maajoukkuepelaaja (en muista nimeä) oli evästänyt Joeta, että älä pilaa polviasi liiallisella voimaharjoittelulla. Keskipelaaja voi harjoitella kimmo-ominaisuuksia monella muulla tavalla. Mm: Hypyt, loikat, aitahyppely ja kuntopiiriharjoitukset, ym.
Toinen, paljon aikaisempi muistelus tulee 1970-luvun lopulta, kun Vodek Sadalski tuli Tiikereihin.
Vodek kummasteli Tiikerien peruskuntokaudella, kun joukkue keskittyi liian paljon punttiharjoitteluun. Vodekin mukaan Puolan maajoukkue ei juurikaan harjoitellut punttien kanssa. Kuitenkin Puola voitti senaikaisella joukkueella sekä olympiakultaa, että maailmanmestaruuden. Ja paljon muuta. Puolan senhetkinen lentopallomaajoukkue teki valtavan määrän loikka ja hyppyharjoitteita, jolla kimmovoimaa kehitettiin.
Tiikerien suomalaispelaajat naureskelivat vähän Vodekin voimaharjoittelun opeista ja osittain ihmettelivät, miten voimaharjoittelua voi toteuttaa ilman painoja.
Vodek veti voimaharjoittelunäytöksen poiken kanssa, eikä kukaan parituntisen treenin jälkeen enään naureskellut, vaan olivat aivan puhki.
Harjoitteluun kuului iso määrä suoraan kyykystä ylös ponnistetuksia, aitahyppelyä, loikkia, kääpiökävelyä, kyykystä lähteviä loikkia, ym.
Oma lukunsa oli, kun kukin pelaaja vuorollaan kantoi pelikaveria reppuselässä juoksemalla. Myös mäkijuoksun ja mäkiloikat Vodek toi ohjelmaan. (voi olla, että niitä tehtiin kyllä jo aikaisemminkin.)
Kuten alussa kirjoitin, niin yhtä totuutta ei voimaharjoittelusta ole. Joku pelaaja tekee voimaharjoituksia kilpailukaudellakin kovilla rautamäärillä, koska se sopii hänelle ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Joku toinen puolestaan tekee toisenlaisia harjoituksia, jotta voimatasopaino säilyy.
Olen melko vakuuttunut siitä, että mestaruusliigatasolla hyvä fysiikkavalmentaja tekee lähes jokaiselle pelaajalle oman ohjelman sen mukaan, minkä ikäinen valmennettava on ja missä on eniten kehitettävää.
Hyvää kesän alkua kaikille palstalaisille. Ja hyviä keskustelunaiheita. Niitä varmaan piisaa.
VaLePan sivuilla on ollut mielenkiintoista keskustelua voimaharjoittelusta - puolesta ja vastaan.
Se, mikä sopii jollekin ei välttämättä sovi kaikille. Ei siihen ole yhtä totuutta. Hyvään lopputulokseen voidaan päätyä eri menetelmillä.
En ole voimaharjoittelua vastaan - enkä puolesta. Tässä muistui mieleeni kuitenkin muutama tapaus menneiltä vuosilta juuri voimaharjoittelusta lentopallossa.
Tiikereissä pelasi kahden kauden ajan 2012-2014 USA:n keskitorjuja Joe Klein, joka ei juurikaan tehnyt voimaharjoitusta levytangoilla ja muutaman kerran joutui asian tiimoita Tommi Tiilikaisen kanssa erimilisyyksiin ja tästä väännettiin kättä.
Joe kertoi, että hänen esikuvansa USA:n maajoukkuepelaaja (en muista nimeä) oli evästänyt Joeta, että älä pilaa polviasi liiallisella voimaharjoittelulla. Keskipelaaja voi harjoitella kimmo-ominaisuuksia monella muulla tavalla. Mm: Hypyt, loikat, aitahyppely ja kuntopiiriharjoitukset, ym.
Toinen, paljon aikaisempi muistelus tulee 1970-luvun lopulta, kun Vodek Sadalski tuli Tiikereihin.
Vodek kummasteli Tiikerien peruskuntokaudella, kun joukkue keskittyi liian paljon punttiharjoitteluun. Vodekin mukaan Puolan maajoukkue ei juurikaan harjoitellut punttien kanssa. Kuitenkin Puola voitti senaikaisella joukkueella sekä olympiakultaa, että maailmanmestaruuden. Ja paljon muuta. Puolan senhetkinen lentopallomaajoukkue teki valtavan määrän loikka ja hyppyharjoitteita, jolla kimmovoimaa kehitettiin.
Tiikerien suomalaispelaajat naureskelivat vähän Vodekin voimaharjoittelun opeista ja osittain ihmettelivät, miten voimaharjoittelua voi toteuttaa ilman painoja.
Vodek veti voimaharjoittelunäytöksen poiken kanssa, eikä kukaan parituntisen treenin jälkeen enään naureskellut, vaan olivat aivan puhki.
Harjoitteluun kuului iso määrä suoraan kyykystä ylös ponnistetuksia, aitahyppelyä, loikkia, kääpiökävelyä, kyykystä lähteviä loikkia, ym.
Oma lukunsa oli, kun kukin pelaaja vuorollaan kantoi pelikaveria reppuselässä juoksemalla. Myös mäkijuoksun ja mäkiloikat Vodek toi ohjelmaan. (voi olla, että niitä tehtiin kyllä jo aikaisemminkin.)
Kuten alussa kirjoitin, niin yhtä totuutta ei voimaharjoittelusta ole. Joku pelaaja tekee voimaharjoituksia kilpailukaudellakin kovilla rautamäärillä, koska se sopii hänelle ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Joku toinen puolestaan tekee toisenlaisia harjoituksia, jotta voimatasopaino säilyy.
Olen melko vakuuttunut siitä, että mestaruusliigatasolla hyvä fysiikkavalmentaja tekee lähes jokaiselle pelaajalle oman ohjelman sen mukaan, minkä ikäinen valmennettava on ja missä on eniten kehitettävää.
Hyvää kesän alkua kaikille palstalaisille. Ja hyviä keskustelunaiheita. Niitä varmaan piisaa.