Osa 2
6. Etta
Joel Laakso (P) UUSI
Mikael Kyllönen (P)
Jan Helenius (YP)
Janne Marttila (YP)
Aleksi Muukkonen (YP)
Kasimir Vuorinen (YP) UUSI
Eemi Pöllänen (YP) UUSI
Markus Väisänen (KP)
Nuutti Niinivaara (KP)
Tuomas Hänninen (KP)
Jesse Mäntylä (L) UUSI
Miro Rasinperä (L)
V: Olli Kuoksa, Sami-Pekka Laukkanen
Allekirjoittaneen mielestä tulevan kauden mielenkiintoisimpiin joukkueisiin kuuluu Etta. Viimekaudella joukkueessa oli liian monta heikkoa lenkkiä menestymisen esteenä. Nyt kaksi kolmesta ongelmakohdasta on korjattu tulevaa kautta varten. Siirtokauden yllättävin siirto lieni koko lentopalloa seuraavalle kansalle Mäntylän siirtyminen Hurrikaanista. Itse yllätyin kuitenkin eniten Kasimir Vuorisen siirtymisestä Etan riveihin. Houkuttimena oli varmasti pääseminen Kuoksan valmennukseen.
Aloitetaan passareista. Viimekaudella Ettan peli kärsi huomattavasti passipelin epätasaisuudesta. Varsinkin näkemissäni peleissä mm. Akaata vastaan passitarkkuus heitteli laittoman paljon. Toki ajoittainen epävarmuus vastaanottopuolella ei ollut omiaan Jylhän hommia helpottamaan. Mielestäni Jylhän nopeamman kehittymisen kohtaloksi koitui Tiikereiden puolapuiden kuluttaminen, siirtyminen peliaikaa saamaan olisi ollut mielestäni hyvä tapahtua jo aikaisemmin. Tässä kohdassa Joel Laakson tuleminen ykköspassariksi parantanee peliä jo huomattavasti. Jobu on jäänyt mielestäni ajoittain tasoaan vähemmälle peliajalle ja huomiolle liigaurallaan ja on nykyisin täysin liigakelpo passari. Pääasiassa Joel on viimekausina syrjäyttänyt aina joukkueissaan ykköspassaria kauden edetessä. Kyllönen on lupaava ja passariksi pitkä nuori mies, mutta passitarkkuus tuskin riittää vielä tulevalla kaudella muihin kuin hajavaihtoihin.
Toinen ongelmakohta viimekaudella oli epävarma liberopeli ja tätä kautta vastaanotto. On melko harvinaista että joukkueet ottavat syöttökohteeksi mm. hyökkäyspainotteisen Marttilan sijaan joukkueen liberon ja näin kävi toistuvasti kummankin viimekauden liberon kohdalla. Tästä ei käy suuremmin ykkösliberona kauden aloittanutta Jesper Jylhää syyttäminen, tulihan siirtyminen varsinkin vastaanottavan liberon rooliin melko myöhään urakehityksessä. Tätä ongelmaa tuskin tulevalla kaudella tulee olemaan Mäntylän tulon myötä. Nyt Ettalla onkin kertaheitolla liigan parhaimpiin kuuluva vastaanottoryhmitys Akaan rinnalla Heleniuksen ja Mäntylän myötä.
Ettan kolmas ja viimeinen viimekauden ongelmakohta jäi ainakin toistaiseksi ratkaisematta. Osittain asiaan lienee tullut ratkaisua liigakilometrien lisäännyttyä Niinivaaran ja Hännisen mittareissa. Samoin asiaa helpottaa jos Väisänen on käytettävissä jo kauden alusta lähtien. Nuori Hänninen joutui viime syksynä kovaan kouluun liigatasolle noustessaan ja ei ollut tähän ehkä vielä täysin valmis. Jos tehoja saadaan tulevalla kaudella keskeltäkin enemmän nousevat Ettan osakkeet selvästi.
Sitten joukkueen mielenkiintoisimpaan ja kovatasoisimpaan porukkaan eli yleispelaajistoon. Helenius sai hurjasti koventuneen fysiikan ansiosta Ettasta uutta nostetta hieman vastatuulessa olleeseen uraansa. On tulevallakin kaudella todennäköisesti joukkueen selvä ykkösyleispelaaja. Janne Marttila oli nuorena ns. huippulupaus. Nuoresta iästä (23v) huolimatta Janne on kuitenkin kärsinyt jo useammasta urakehitystä jarruttaneesta loukkaantumisesta. Edeltäneellä kaudella Kuoksan valmennuksessa Marttilan liigapelaamista eniten haitannut suoritusvarmuus parani huomattavasti ja hyökkäyslyönneistä alkoi lyötyä jo valikoimaa silmittömän tykityksen lisäksi. On myös yksi liigan parhaista takakentän hyökkääjistä. Ehkä mielenkiintoisin Ettan yleispelaajaporukasta on kuitenkin vasta 18-vuotias ja yli 195 cm pitkä Aleksi Muukkonen. Suoraan kakkossarjasta liigaan nostettu peliveikko paukutti kevään lopputaipaleella loukkaantumisten myötä mahdollisuuksia saatuaan käsittämätöntä jälkeä nuorelle liigatulokkaalle. Tulevalla kaudella jääkin nähtäväksi jääkö Aleksi muutaman pelin tähdenlennoksi vai nouseeko hän suoraan aloituskuusikkoon. Aiemmin mainitusti eniten askarruuttaa Kasimir Vuorisen siirtyminen Ettaan. Jälleen pelaavaan kokoonpanoon liigassa viimekaudella palanneen Vuorisen ura jarruttui Isku Volley -vuosien jälkeen kahteen lähes pelaamattomaan kauteen Hurrikaanissa ollessaan. Vuorinen onkin liigatason täyttävä yleispelaaja, jonka vuoksi tuleva rooli Ettassa mietityttää. Ehkä sopimusta Sorvojan kanssa ei ole enää syntymässä ja Marttila/Muukkonen siirretään tulevalle kaudelle Hakkurin paikalle, joka avaisi Vuoriselle reittiä pelaavaan kokoonpanoon. Ei sillä, Vuorinen saattaisi viedä aloituskuusikon paikan kyseisiltä herramiehiltä joka tapauksessa.
Uusista pelaajista Pöllänen on vielä selvä sparrikuusikon kaveri.
Odotetut lisähankinnat:
Ville Sorvoja (H): Vihdoin vuosien hankaluuksien jälkeen ehjä kausi. Nivusvamma lienee jo selätetty. Kohtalainen liigatason hakkuri, ei voita pelejä yksin. Jos Sorvoja ei jatka, en usko uusiin hankintoihin vaan Marttila/Muukkonen parivaljakko nähtäneen hakkurin tontilla.
Jos Ettan keskipelaaminen parantuu tulevalla kaudella ja laitapelaajista löydetään sopiva kombinaatio haastaa Etta jo tosissaan välieräpaikasta.
7. Loimu
Tomi Saarinen (P)
Lasse Jylhä (P) UUSI
Johan Gruvaeus (H) UUSI
Kiril Borichev (H) UUSI
Ignacio Luengas (YP) UUSI
Sebastian Hernandez (YP) UUSI
Väinö Rahko (YP)
Eetu Kulmala (YP)
Nick Amado (KP) UUSI
Eetu Mäki (KP)
Aleksei Zhbankov (KP) UUSI
Ryan Manoogian (L) UUSI
Aatu Kulmala (L)
V: Per-Erik Dalqvist, Mika Rantanen, Ari-Heikki Kulmala
Loimu on myös yksi pelaavalta kokoonpanoltaan eniten uudistuneista joukkueista. Edelliskauden joukkueesta lähtee Raision Giannelliksi kutsutun Tomi Saarisen osittain kauden mittaan syrjäyttänyt Joel Laakso, kesken kauden lopettanut brassihakkuri Windson Ferreira, yleispelaaja Kasimir Vuorinen, Israelilais yleispelaaja Tamir Hershko, Libero Avery Aylsworth ja kivenkovat keskimiehet Blake Leeson ja Mestaruusliigaan liian hyvä Trent O`Dea.
Näinpä käytännössä joukkueeseen jäi edelliskaudella peliaikaa edes kohtuullisesti nauttineista vain passari Tomi Saarinen ja keskitorjuja Eetu Mäki.
Loimu onnistui kuitenkin mielestäni erinomaisesti nuorten lupausten rekrytoinnissa. Toki tähän taisivat hieman perhesiteetkin vaikuttaa, molempien nuorten isien vaikuttaessa naapuriseura TuTossa. Kuortaneella lopettaneen ikäluokan parhaimmat liigavalmiudet omaava Sebastian Pozo-Hernandez vaikuttaisi ainakin nykykokoonpanolla olevan pelaavan kuusikon kaveri Loimussa. Muutaman vuoden vanhemmalla Väinö Rahkolla lienee tästä kuitenkin oma sanansa sanottavana. Eetu Kulmalaa nähdään tuskin ainakaan avauksessa. Sarjan villi kortti on mm. U23 maailmanmestaruusjoukkueessa ollut Argentiinalainen Ignacio Luengas. 24-vuotias ja 204cm pitkä yleispelaaja pelasi edellisellä kaudella Argentiinalaisessa huippujoukkue UPCN Voley Clubissa. Samassa joukkueessa oli mm. Bulgarialainen entinen huippuhakkuri Nikolay Uchikov ja Kuubalainen ensikaudelle Sada Cruzeiroon siirtynyt huippulupaus Miguel Angel Lopez.
Katselin tilastot läpi, Ignacio oli pelannut 30 erässä mahdollisista n. 85 erästä. Ilmeisesti suurimmaksi osaksi vaihtopelaajana, tehden 49 pistettä koko sarjan aikana. Lukujen valossa pelatut vaihdot vaikuttaneet kuitenkin tehokkailta, vastaanottanut 49% pos ja 30% exc ja hyökännyt vähin virhein 48% hyökkäysprosentilla. Ei siis varmastikaan mikään järisyttävä huippumies, mutta Argentiinan liigan yleinen taso on ainakin yksittäisten pelaajien osalta huomattavasti Mestaruusliigaa korkeampi. Luulisin että Luengas on Loimussa selvä johtava yleispelaaja, mutta aika näyttää. Ei välttämättä kuitenkaan automaattisesti liigan paras pelaaja.
Tomi Saarinen lienee melko selkeä ykköspassari tulevalle kaudelle, toki Tomin edeltävä kausi ei ollut aivan yhtä vakuuttava kuin sitä aiemmat kaudet ovat olleet. Jylhä siirtyy Ettasta ja on mielestäni lähtökohtaisesti kakkospassarin roolissa viimekauden suoritusten perusteella.
Hakkureiksi on valikoitunut Ruotsin liigan parhaaksi pelaajaksi tituleerattu Johan Gruvaeus sekä vanha tuttu uudessa roolissa Kirill Borichev. En odottaisi Johanilta ihmeitä, todennäköisimmin kuitenkin hyvä mestaruusliigatason hakkuri. Kirka paikkaa varmasti mainiosti tarpeen mukaan. Hakkurin paikka sopinee hänelle tässä vaiheessa hyvin aiemman yleispelaaja -roolin sijaan koska Kirka oli viimekaudella ajoittain vaikeuksissa ykkössarjassakin nostovastuun kanssa. Yleispelaajanakaan pelaaminen ei liene poissuljettua jos nuorisokaartista ei löydy riittävää tehoa ja tasaisuutta.
Manoogian huhujen mukaan ilmoitti edeltävän kauden lopputaipaleella Lakkapäässä että hän ei aio liigakarsintoja pelata. Ymmärrettävä reaktio Lakkapään taaperrukseen, mutta silti yllättävä lausunto ottaen huomioon että halusi kuitenkin jatkaa Mestaruusliigassa. Selvästi kuitenkin yksi Lakkapään parhaimmista pelaajista viimekaudella, Manoogianista ei Loimun menetys jääne tulevalla kaudella kiinni.
Aiemmin puhuin perhesiteistä Pozo-Hernandezin kohdalla, joukkueen keskipelaajaosastoa vahvistamaan TuTosta saapuu vasta 17-vuotias ja reilusti yli kaksimetrinen Zhbankov. Hieman erilaista pelaajapolkua kulkenut Aleksei on ollut käsittääkseni kansainvälisiin turnauksiin osallistuneiden nuorten maajoukkueiden johtohahmo. Ykkössarjassakin pärjäsi varsin mainiosti keskipelaajana ja kohtalaisesti hakkurinakin. Nyt tarkoitus on kuitenkin ilmeisesti lähteä liigauralle keskipelaajana, joka ainakin viimekauden näyttöjen mukaan lienee se nopeampi reitti menestykseen. Jos keskipelaajan tontille ei saavu lisää vahvistuksia taistelee jo ensimmäisellä liigakaudellaan Eetu Mäen kanssa tasavahvasti aloituskuusikon paikasta.
Aloituskuusikon paikan lunastanee varmasti jenkkikeskari Nick Amado. Maineikkaassa Long Beach State Universityssä pelannut Nick Amado voitti joukkueensa kanssa kahdesti peräkkäin NCAA yliopistosarjan. Täysin Amadon ansioksi ei voida tätä kuitenkaan laskea koska samassa joukkueessa pelasi mm. Puolassa toista kauttaan tulevalla kaudella pelaava huippupassari Joshua Tuaniga, viime kauden Saksassa Berlin Recycling Volleyssä pääosin vaihtomiehenä pelannut ja maajoukkueportteja kolkutteleva hakkuri Kyle Ensing sekä suoraan yliopistoliigasta Italian liigaan aloituskuusikon mieheksi hypännyt USA:n maajoukkueyleispelaaja Torey "TJ" DeFalco. Amado oli kuitenkin samassa joukkueessa pääasiassa aloituskuusikon keskari ja sai muutaman kunnianosoituksenkin yliopistouransa aikana. Viimekaudella Espanjassa ensimmäistä ulkomaankauttaan pelannut Amado jatkaa Loimun vahvojen ulkomaalaiskeskipelajaavahvistusten trendiä.
Odotetut lisähankinnat:
Neljäs keskitorjuja, kenties Tuomas Koppasen paluu?
Vielä yksi yleispelaaja, on mielenkiintoista nähdä luottaako Loimu niin paljon nuorisokaartiinsa että lähtee kauteen ilman aiempaa liigatason avauskuusikon kokemusta omaavaa toista yleispelaajaa.
Loimua on hankala sijoittaa ennustuksissa paikoilleen. Melko paljon riippuu hakkuri Gruvaeusin ja yleispelaaja Ignacio Luengasin tasosta, joita on hankala ennen kauden alkua tarkasti arvioida. Heidän onnistuessaan voi sijoitus olla huomattavasti korkeammallakin jos myös toisen yleispelaajan tontilta nähdään tyydyttävää jälkeä. Toistaiseksi kuitenkin Loimun kokoonpanon suhteen on liikaa kysymysmerkkejä kovemman sijoituksen ansaitakseen.
8. Hurmos
Arttu Lehtimäki (P) UUSI
Tuomas Karjalainen (P)
Apech Pac (H) UUSI
Ville Louhela (H/YP)
Lauri Jylhä (YP) UUSI
Jere Heiskanen (YP) UUSI
Matias Korhonen (YP) UUSI
Petteri Härkönen (KP)
Eetu Lähteenmäki (KP)
Atte Rissanen (KP)
Tatu Hakkarainen (L) UUSI
Ville-Erik Tarkiainen (L)
V: Matti Alatalo, Jari-Pekka Lund
Hurmos uudistui, mutta mielestäni hyvällä tavalla. Monta viimekauden kulmakiveä jäi, suurin menetys oli kuitenkin kahden lupaavan nuoren yleispelaajan Kauniston ja Räsäsen lähdöt toisiin joukkueisiin. Pois lähtivät myös flopannut passari Kyle Foley, kohtalaisen hyvin suoriutuneet norjalaiset Bjarne Huus ja Petter Ostvik sekä Bahamalaiskeskari Eugene Stuart. Hurmos on lähtenyt rakentamaan tulevaa kautta monien muiden häntäpään joukkueiden tapaan järkevästi. Joukkueeseen on hankittu houkutteleva suomalainen valmentaja ja uusiksi pelaajiksi on rekrytoitu lupaavia ja lähes valmiita mutta huippujoukkueissa lähinnä penkkiä ja puolapuita kuluttaneita pelaajia. Toiminta lienee nyt kestävämmällä pohjalla sekä taloudellisesti että myös katsojien kiinnostuksen suhteen.
Tärkeimmät uudet hankinnat olivat Saksan kakkosliigasta suomeen palannut mainettaan parempi Lauri Jylhä ja Savossa viimekaudella vähälle peliajalle jäänyt Jere Heiskanen. Yleispelaaja Jylhä vietti allekirjoittaneen mielestä liian monta vuotta Tiikereiden huippujoukkueen penkillä. Vihdoin pelaamaan päästyään Tiikereiden taloustilanteen sakattua oli joukkueen ainoita valonpilkkuja kaudella 2017/2018. Tämän jälkeen mieli teki huhujen mukaan jo ulkomaille (syyttä) ja vietti välikauden Kyyjärven Kykyssä 1-sarjassa kun pelipaikka ei ulkomailta auennut. Hyvin menneen saksan 2. bundesliigakauden jälkeen palasi nyt suomeen ja mielestäni teki joukkuevalinnan oikein. Vastuuta on tiedossa ja tie on hyvän kauden jälkeen auki kärkijoukkueiden pelaaviin kokoonpanoihin.
Aiempien vuosien vuoden miesjuniori Heiskanen jäi Savossa toisella kaudellaan hieman pimeyteen Määttäsen nostettua rajusti tasoaan. Heiskanen on monipuolinen ja perusvarma pelaaja, mutta varsinkin hyökkäyspäässä vielä liigatasolla tehoton. Omaa Matias Korhosen kanssa samankaltaisen taitopaletin ollen kuitenkin hieman Korhosta edellä monilla osa-alueilla. Uskoakseni on toinen avauksen yleispelaaja tulevalla kaudella jos lisähankintoja ei tapahdu (toivottavasti ei).
Tuomas Karjalaisen pariksi Alataloa Valepasta seurasi Arttu Lehtimäki. Aiempina kausina irvailua roolistaan Valepassa saanut pallonjakaja on kehittynyt huimasti varsinkin fysiikkansa osalta. Vitsailut penkkituloksen nostamisesta Eskon kanssa samalle tasolle eivät jääneet pelkiksi vitseiksi vaikka hieman taidetaan edelleen tämän suhteen olla jäljessä. Muutamalla edellisellä kaudella on pelaamissaan peleissä liigan häntäpään joukkueita vastaan näyttänyt pärjäävän ainakin huippujoukkue ympärillänsä liigatasolla. Uskoisin että ohittaa Karjalaisen ykköspassarina tulevana kautena ja saa enemmän ansaitsemaansa arvostusta kovasta työnteosta.
Myös Hurmoksessa on tulevalla kaudella villinä korttina Australialaishakkuri Apech Pac. Tanskassa pelannut 207 cm pitkä 21-vuotta täyttävä nuori mies lyönee ainakin korkealta ja kovaa ilmoitettujen 364cm lyöntikorkeuksiensa perusteella. Riittääkö suoritusvarmuus kuitenkaan vielä tälle tasolle jää nähtäväksi. Hurmoksen luottomies Louhela pärjää kuitenkin hakkurin paikalla riittävästi liigatasolla, mutta tuskin joukkue ilman Pacin onnistumista nousee pudotuspelipaikkaa korkeammalle.
Keskipelaajaosasto on tällä hetkellä Hurmoksen heikoin lenkki. Härkönen lienee toinen avauskuusikon kaveri. Rissanenkin on mainio ja Ducksissa nosteessa ollut pelimies, mutta on kärsinyt hankalasta loukkaantumisesta viimekauden ollen mukana harjoittelusopimuksella joukkueen seuratessa kuntoutumista. Lähteenmäki on lentopallon suhteen myöhäisherännäinen ja vaatinee liigatahtiin päästäkseen vielä totuttelua.
Odotetut hankinnat:
Avauskuusikon keskitorjuja. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa saapuu Hurmokseen joku aiemmin tuntematon fyysinen keskitorjuja ulkomailta.
Yleispelaajankin tontille haluttaneen vielä joku kaveri treenirinkiin. Luulen että lisähankinnat pysyvät kuitenkin maltillisina, koska huhujen mukaan Hurmoksen rahakirstut eivät ole pullistelleet kahtena edellisenä keväänäkään.
9. PerPo
Jonne Väisänen (P) UUSI
Lasse Jäntti (P)
Eetu Häyrinen (H) UUSI
Sampsa Lokka (H) UUSI
Miikka Lemola (YP)
Borys Zhukov (YP) UUSI
Toni Katajamäki (YP)
Jere Salmela (YP) UUSI
Dmitri Baranov (KP) UUSI
Niko-Matti Koskela (KP)
Atro Berg (KP) UUSI
Teemu Silventoinen (L) UUSI
V: Jukka Tuovinen
Kauden yllättävin valmentajasiirto tapahtui kun vuosia Lakkapäätä valmentanut Henri Tuomi siirtyi taustoihin ja mestarivalmentaja Tuovinen siirtyi vuosien jälkeen takaisin Rovaniemelle. Tuovinen houkutteli mukanaan myös Lakkapään kovimman vahvistuksen, suotta Savo Volleyssä puolapuilla pääasiassa notkuneen Eetu Häyrisen. Pronssiakin ykköshakkurina liigassa voittanut Häyrinen on Lakkapäälle oikea askel kohti oikeaa suuntaa. Rovaniemelle on tutusti ollut hankala saada laadukkaita uusia Suomalaisia pelaajia, ja useat lapin lupaukset ovatkin valinneet taannoisina vuosina nuorten kehittäjänä tunnetuksi tulleen Ettan. Nyt porukkaa varjokuusikkoon onkin valittu lähikunnista ja uusia nälkäisiä pelaajia on rekrytoitu ykkössarjasta tai muiden joukkueiden puolapuilta. Joukkuekin vaikuttaa tässä vaiheessa jo melko valmiilta ja ulkomaalaisvahvistuksia löytyy Lakkapäälle harvinaisesti vain kaksi, nekin toki uusia.
Viimekauden taapertaneesta joukkueesta ei ole tallella oikeastaan kuin Lakkapään luottomies ja jokapaikanhöylä Niko-Matti Koskela sekä mainiota kautta ennen pitkittynyttä poissaoloaan pelannut Miikka Lemola.
Ykköspassaria on vielä hankala valita, mutta luulisin että mainiosti 1-sarjassa esiintynyt Jonne Väisänen saattaa jopa lähteä tältä paikalta. Jäntti passasi viimekaudella Savo Volleyssä lähinnä hajavaihtoja kun Fedoria lepuutettiin.
Aiemmin mainitusti Häyrinen on kova vahvistus häntäpään joukkueeseen ja näytönhaluja lienee kahden Savo -kauden jälkeen tankissa. Perheasiatkin ovat kunnossa kun Häyrisen tulo Rovaniemelle puljattiin perheen kokonaisratkaisuna yhdessä WoVo:n kanssa.
Lemola ja vielä hieman arvoituksellinen ukrainalainen Borys Zhukov lienevät aloituskuusikon yleispelaajat. Jos Lemola on edellisen kauden kunnossaan lienee tässä vähintään kohtalainen parivaljakko liigaan. Katajamäen ohella Niko-Matti Koskela on yksi vaihtoehto myös yleispelaajan tontilla jos keskimiesvalikoima sen kestää. Silventoinenkin tällä paikalla ainakin ykkössarjanäyttöjen perusteella pärjäisi, mutta muita vaihtoehtoja ei ole ainakaan nyt liberoksi tarjolla.
Keskitorjujavahvistuksena joukkueeseen tulee aiemmin Espanjassa ja Azerbaijanissa pelannut Dimitriy Baranov. Muiden pitkien itäblokin miesten tyyliin lienee luotettava valinta keskimiehen tontille. Kokemustakin ulkomailla pelaamisesta tosiaan on joten kulttuurishokkiakaan Espanjan jälkeen tuskin on Suomen Lapissa tiedossa.
Odotetut lisähankinnat:
Keskitorjujavalikoimaan odotan vielä yhtä vahvistusta peluutusvaihtoehtojen lisäämiseksi. Lakkapää ei varmaankaan halua myöskään toistaa viimekauden tilannetta jolloin keväällä oli hädin tuskin aloitusseitsikollinen pelaajia terveinä tai muuten pelikuntoisina.
Lakkapää otti monien vuosien kritiikin jälkeen nyt suunnan terveempään kokoonpanon rakentamiseen. Pelaajavalinnat voivat tuoda myös paljon kaivattuja katsojia lisää Rovaniemelle. On kuitenkaan hankala nähdä Lakkapään nousevan runkosarjassa tätä korkeammalle passaritontin herättäessä kuitenkin hieman kysymysmerkkejä liigatasolla.
10. Ducks:
Joona Väänänen (P)
Tommi Mäkelä (P) UUSI
Alek Rastamo (H)
Atte Kyrölä (YP)
Marko Määttänen (YP)
Kalle Kattelus (YP)
Ville Kattelus (YP/L) UUSI
Lauri Lehtonen (KP)
Fowad Rezai (L)
Esko Vuorinen (L)
V: Juho Rajala
Ducksin joukkue näyttää tulevaa kautta ajatellen vielä hieman torsolta. Edellisen kauden joukkueeseen nähden lähtijöitä vaikuttaisivat olevan flopannut Israelilaispassari Michael Milstein, mörköhakkuriksi tituleerattu Sveitsiin siirtynyt Bojan Strugar, uransa lopettanut Toni Kankaanpää sekä keskitorjujat Antti Vallin ja Thomas Carmody. Antti Vallin ja Thomas Carmody voivat kuitenkin vielä joukkueeseen liittyä, koska pelaajajulkistukset lienevät vielä kovin kesken.
Varsinkin Carmody oli Ducksin kevätvireen tuoja, joten hänen mahdollinen lähtönsä olisi joukkueelle kova isku.
Milsteinin odotettua heikomman suoriutumisen myötä ehkä yllättäen paljon passivastuuta saaneen Joona Väänäsen rooli vaikuttaisi olevan tulevalla kaudella ykköspassari, tätä viestisi vielä nuoremman Tommi Mäkelän pestaaminen toiseksi passariksi. Väänäsen kanssa pärjättiin jo viimekaudella ainakin kevätkaudesta kohtalaisen mainiosti, joten tässä lienee hyvän hinta/laatusuhteen ratkaisu tulevalle kaudelle. Pirteästi varsinkin ykkössarjassa esiintynyt liigatasoa viimekaudella maistellut Alek Rastamo ei liene aivan vielä valmis ykköshakkurin puuhiin. Varmasti kuitenkin viimekautta enemmän vastuuta kantamaan pystyvä nuori mies tuskin on Ducksin ykköshakkurivalinta vaikka pomppu nouseekin melko iloisesti nuoren miehen tossuilla.
Yleispelaajistossa jatkaa Ducksille jo tuttu miehistö. Sekä Kyrölällä että Määttäsellä on mielenkiintoinen pelaajapolku jo vuosien takaa liigasta ykkössarjan kautta uudelleen liigaan. Vanhemman Määttäsen uralle varsinkin hyvä kausi 1-sarjan Karhulan Veikoissa näytti olleen erinomainen ratkaisu puolapuiden sijaan. Tästä sopisi muidenkin vielä nuorten ottaa mallia.
Kyröläkin osoitti pärjäävänsä edelleen liigatasolla, ja on hyvässä vireessä ollessaan kovan luokan pelimies. Tasaisuuden puute kuitenkin edelleen vaivaa, kuten sopimuksenjulkaisuhaastattelustakin ilmeni. Puolapuilla pääasiassa viimekausina notkunut vanhempi Kattelus saanee myös kauden mittaan paljon vastuuta jos yleispelaajaosastoa ei muuten vahvisteta. Nuorempi veljeksistä onkin mielenkiintoinen tapaus. Yleispelaajan tontille monien mielestä hieman alimittaiseksi jäänyt Ville nappasi Kuortane-vuosien aikana aloittavan yleispelaajan paikan pitemmiltä virkaveljiltään. Pomppua ja lyöntikättä kyllä löytyy. Liigassa lähtee kuitenkin harjoittelemaan myös liberon tonttia, joka voi olla pidemmän päälle urakehityksen kannalta hyvä ratkaisu. Yleispelaajana pelaaminen vaatisikin vähintään rautaisen vastaanoton kehittämisen kuitenkin.
Lehtonen yllätti varmasti monet viimekaudella, suvussa on toki maajoukkuetason keskimiehen verta. Keskitorjujaksi hieman lyhyenläntä nuori mies kehittyi melkoisin harppauksin ollen ajoittain lähes pitelemätön. Varma aloituskuusikon mies, tällä hetkellä tosin vaihtoehtojakaan ei vielä ole.
Hyvärisen nimi puuttuu ainakin vielä listasta, mutta kovasti töitä tekevä Fowad Rezai parantanee otteitaan ensimmäisestä liigakaudesta ja pärjäsi jo viimekaudella kohtalaisesti liigavauhdissa.
Odotetut lisähankinnat:
Aiemmin mainituista Atte Vallin/Tommy Carmody parivaljakosta ainakin toinen jatkanee, muuten Ducksin täytynee lähteä ulkomaanmarkkinoille keskimiehiä etsiessään. Ykköshakkurikin lienee hakusessa Alekin rinnalle, tämänkin suhteen katseet lienevät ulkomailla.
Ducksin sijoitan osittain vielä hyvin puutteellisen rosterin vuoksi ennakkolistaukseni viimeiseksi. Osakkeet voivat kuitenkin nousta, jos Tommy Carmody jatkaa ja ykköshakkuriksi löytyy vähintään Strugarin tasoinen pelimies.
Loppusanat:
Huhhuh, tästähän tuli odotettua pidempi projekti. Ylläolevat ovat siis vain mielipiteitä ja huhupuheita. Pyrin siihen etten käsittelisi joukkueita tai varsinkaan pelaajia kovin kohtuuttomasti. Kausiennakon ranking-sijoitukset tulevat lähikuukausina varmasti omassakin mielessäni vaihtumaan joukkueiden täydentyessä.
Niillle ketkä eivät jaksa lukea koko epistolaa tiivistettynä:
Savo voittanee liigan muiden joukkueiden suhteessa enemmän vähentyneiden panostuksien vuoksi. Hurrikaani ja Valepa lienevät realistisimmat haastajat jos kovia vahvistuksia vielä saapuu. Akaan voittohaaveet kilpistyvät mielestäni siihen että Upi kantaa liian isoa vastuuta laitamiesten lyöntitehoista.
Tiikerit ja Etta ovat jälleen vuoden kokeneempia sekä joukkueena että pelaajina. Varsinkin Etta vahvistui mielestäni selvästi viimekaudesta. Kolkuttelevat uhkaavasti yllämainittua tehonelikkoa.
Loimun, Hurmoksen, Lakkapään ja Ducksin osalta kokoonpanoissa on kärkikuusikkoon verrattuna liikaa heikkouksia tai kysymysmerkkejä. Näistä yksi tai useampi joukkue voi kuitenkin nousta selvästi jos uudet ulkomaalaishankinnat osoittautuvatkin nappiosumiksi.
Suunta on kuitenkin kokonaisuudessaan mielestäni nyt mestaruusliigassa oikea. Sekalaiset vuosittain vaihtuvat muukalaislegioonat ovat korvautuneet monissa joukkueissa entisillä huippujoukkueiden vaihtopenkkiläisillä. Liigan seuraamisesta tuleekin mielestäni tulevalla kaudella ehkä mielenkiintoisinta pitkään aikaan koska aiempien vuosien Valepan kaltaista selkeää ennakkosuosikkia ei enää löydy.