Miesten ja naisten erot lentopallossa ym. höpinää valmentamisesta

[Kassari]

Jatketaanpa täällä mielenkiintoista keskustelua.

Jonkun verran olen perehtynyt myös tuohon psyykkiseen valmennukseen ja ihmisen mieleen. Mitä pidemmälle siinä etenee, sen paremmin huomaa, että haaveet, toiveet, vahvuudet, heikkoudet ja haasteet ovat sukupuoliroolittomia. Myös yksittäisten pelaajien ja erilaisten ryhmien sisällä on isoja eroja. Tämä siis lajista riippumatta.

Tuo Samperin mainitsema kilpailullisuus ja pisteiden lasku vst tekniikan ja yksityiskohtaisten harjoitteiden hiominen pitää varmasti isossa otannassa paikkansa.
Itse olen kuitenkin huomannut, että erot yksittäisessä ryhmässä voi olla aivan päinvastoin. Pojat jaksavat hinkata, mutta tytöt vaativat peliä.

Eli edelleen kaipasin selkeämpää eroa valmennuksen kannalta. Positiivinen palaute, kommunikaatio, vaatimustaso, lajiosaaminen, verkostoituminen.
Kaikissa näissä isoissa vaaditaan valmentajalta nykyään korkeata osaamista. Myös pojat osaavat kysyä ja kyseenalaistaa. Eli pointti on lähinnä se, että harhaudummeko väärään suuntaan siinä vaiheessa, kun alamme yleistämään tyttöjen/poikien henkisiä ominaisuuksia. Vai onko ne tehokeinot kuitenkin universaaleja ja sukupuoliriippumattomia?
Ymmärrän, että tytöt tarvitsevat paljon positiivista palautetta, mutta eikö pojatkin?
Vai pitääkö esim. palauttaa maan pinnalle välillä?

Jos mennään fyysiseen harjoitteluun, niin siinä esim. voima- ja nopeusominaisuudet vaihtelevat hyvinkin paljon joukkueen sisällä. Eli joka tapauksessa pyritään yksilölliseen harjoitteluun. Osalle voima tarttuu, osa on diiseleitä ym. ym.
Jos mennään esim. pituushyppyyn jonkinlaisella tasolla, niin tuskin isoa eroa on miesten ja naisten välillä harjoittelussa? Yksilöillä samassa sukupuolessa taas voi olla paljonkin.

 

[Patsku]

Palaan siihen vanhempien sitouttamiseen. Sitä voi ja kannattaakin tehdä. Seuroissa on paljon muutakin työtä kuin valmentaminen. Vaatetilaukset, kanttiinit, talkoot yms. yms. Ne vanhemmat jotka kiinnostuu valmentamisesta pitää ohjata nopeasti liiton valmentajakoulutuksiin. Heille ei voi heti antaa omaa joukkuetta ja luottaa heidän pärjäävän omillaan. Huippu lentopallomaat eroavat Suomesta siinä että heillä "parhaat" valmentajat valmentaa junioreita ja meillä "valmiita" pelaajia. Tämä siis sukupuolesta riippumatta. Ei muuta kun kouluttautumaan 👍.

 

[Ylläpito]

Jatketaanpa täällä mielenkiintoista keskustelua.

Kiitos ketjun avaamisesta. Oli täällä jo mielessä noiden edeltävien viestien pilkkominen uudeksi ketjuksi, mutta ei siihen vielä ehditty.

 

[Samperi]

Henkiseen hyvinvointiin (kuormittavuuteen) liittyviä asioita naisilla:

Kuukautiskierto ja -kivut. Naisurheilijan oireyhtymä eli liian vähän ravintoa, kuukautishäiriöt ja loukkaantumisriski. Ehkäisymenetelmien sivuvaikutukset, kuten mielialamuutokset. Raskaus. Esteettisyys, kuten niukat peliasut.

Onko jokin tietty osa-alue valmennuksessa, mihin selkempää sukupuolten välistä eroa haemme vai riittääkö että tunnistamme ja otamme huomioon erityispiirteet? Mitä yksilöllisempää tekemistä, sen parempi ja kyllä, kaikki kaipaavat positiivista palautetta. Mutta jos sinulla on iso(t) ryhmä(t), 1-2 valmentajaa harjoituksissa ja rajattu harjoitteluaika, niin kuinka voit yksilöllistä harjoittelua toteuttaa?

 

[Pasma]

Hyvä, Kassari, Sakke ja muut asiantuntijat.Mukava lukea kommentteja jotka perustuvat omiin kokemuksiin, se on sitä syvintä tietoa eli osaamista jota ei voi kiistää.Täällä muualla me voidaan huudella ja esittää mielipiteitä aika köykäsestikin mikä voi olla hyväkin juttu, ei tapa keskustelua kun ei mennä liian syvälle faktoihin.
Tänne se huutelu ei sovi joten seuraamme mielenkiinnolla asiantuntijoiden keskustelua joka perustuu siihen arkiseeen valmennustyöhön , hyvää työtä.

 

[varajäsen]

Itsellä ei suuria kokemuksia naisten valmentamisesta, mutta olen myös sitä mieltä keskimäärin heillä on parempi perustekniikka sormi- ja varsinkin hihalyönnissä.

Se missä on minusta jopa valtava ero on lyöntitekniikassa. Ranteella käännöt ns juttasuunnasta ja niiden lyöntitarkkuudet on minusta miehiin nähden jopa heikko. Ylättävän paljon tulee myös ihan huonoja kosketuksia lyödessä suhteessa miehiin.

 

[Sakke]

Itsellä ei suuria kokemuksia naisten valmentamisesta, mutta olen myös sitä mieltä keskimäärin heillä on parempi perustekniikka sormi- ja varsinkin hihalyönnissä.

Se missä on minusta jopa valtava ero on lyöntitekniikassa. Ranteella käännöt ns juttasuunnasta ja niiden lyöntitarkkuudet on minusta miehiin nähden jopa heikko. Ylättävän paljon tulee myös ihan huonoja kosketuksia lyödessä suhteessa miehiin.

Tuosta naispallopallosta niin hirveästi tiedä, mutta kun katsoo brasilialaisen Gabin hyökkäystyöskentelyä, niin osaa ne naisetkin antaa pallolle kyytiä.

 

[Kassari]

Itsellä ei suuria kokemuksia naisten valmentamisesta, mutta olen myös sitä mieltä keskimäärin heillä on parempi perustekniikka sormi- ja varsinkin hihalyönnissä.

Se missä on minusta jopa valtava ero on lyöntitekniikassa. Ranteella käännöt ns juttasuunnasta ja niiden lyöntitarkkuudet on minusta miehiin nähden jopa heikko. Ylättävän paljon tulee myös ihan huonoja kosketuksia lyödessä suhteessa miehiin.

Pistetäänpä tuohon muutama linkki ja mietitään, miksi näin on.









Kuortaneeltahan tulee tällä hetkellä juuri tästä asiasta tyttöpuolelle selkeää viestiä, miten palloon saadaan vauhtia, olkapäät pysyy terveenä ja palloon saadaan voimakkaampi yläkierre+suuntia. Kyynärpää alhaalla, voimakas "lataus" sekä ylävartalon rotaatio.
Esimerkkinä ehkä tämän hetken ehkä paras hyökkääjä maailmassa.

Kiinalainen video on hyvä havainnollistamaan erilaisia tekniikoita. Liian usein nuorissa tytöissä valmentajat ( myös minä olen tehnyt saman virheen ) hokevat, että käsi suorana. Lopputulos on se, että palloa odotetaan lyöntikäsi ylhäällä. Ylävartalon avaus ja siitä saatava voima unohdetaan, lyönti menee tökkimiseksi. Eli tekniikkaa viedään tuohon kiinalaisen videon straight-suuntaan. Mielestäni alusta asti pitäisi saada nuo palloon vauhtia saavat elementit kuntoon, käsi kyllä oikenee ajallaan, kun lihaksisto sen kestää.
Aaro Nikula on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten tuota rotaatiota kehittämällä saadaan pitkistä raajoista vauhtia palloon ja olkapää kestää. Monissa piireissä tuota lyönti käden "alakautta" tuloa pidetään isona tekniikka virheenä. Onkohan se näin kuitenkaan? Pallo lähtee jo aika vihaisesti ja eri suuntiin.

Nämä taas omia avoimia ajatuksia, ei mitään totuuksia siitä, missä tällä hetkellä mennään.

 

[Samperi]

Mitä mieltä, jos lyönti-/heittoliikettä harjoiteltaisiin kesällä näin:

 

[Kassari]

Mitä mieltä, jos lyönti-/heittoliikettä harjoiteltaisiin kesällä näin:

Ehdottomasti pitäisi.

Ongelma vaan on se, että usein tytöillä tuo heittoliike on niin hukassa, että sen opetteluun menee pitkä aika. Ei ole lapsena heitetty palloa.
Eli osa saa tuosta paljonkin hyötyä, mutta osa rikkoo olkapäänsä, jos haetaan määrää ja tehoja. Siksi tuota pitäisi tehdäkin mahdollisimman nuorena.

 

[varajäsen]

En lainaa kenenkään tekstiä, mutta Sakelle kaikessa on poikeuksellisia yksilöitä, mutta vastaa miksi ei yleensä?

No sitten Kassari käytännössä vastasikin, ei ole luonnollista "heittokättä"

Mutta kukaan ei vastaa miten saadaan vielä silmä/käsikoordinaatio kuntoon? Vai väitättekö ettei esim meidän mj pelaajat ole määrällisesti lyöneet tarpeeksi?

 

[Antenni]

Ongelma vaan on se, että usein tytöillä tuo heittoliike on niin hukassa, että sen opetteluun menee pitkä aika. Ei ole lapsena heitetty palloa.
Eli osa saa tuosta paljonkin hyötyä, mutta osa rikkoo olkapäänsä, jos haetaan määrää ja tehoja. Siksi tuota pitäisi tehdäkin mahdollisimman nuorena.

Tästä muistan nähneeni ihan jonkun tieteellisen (tai ainakin puolitieteellisen tutkimuksen) tutkimuksen, mikä oli tehty tyttöjen tasa-arvoon liittyen. Nuoremmat tytöt (5-9-vuotiaat) heittivät palloa tismalleen samaan tapaan ja samalla tekniikalla kuin pojat. Sitä vanhemmilla tytöillä heittoliike suurimmalla osalla muuttui "tyttömäiseksi".

Yksi syy on liian painavat pelivälineet. Samanikäisellä tytöllä on vähemmän lihasta kuin samanikäisellä pojalla - samalla pelivälineellä pelaaminen johtaa siihen, että liian painavat välineet johtavat erilaiseen tekniikkaan.

Isompi syy oli kuitenkin yhteiskunnallinen. Oikealla tekniikalla heittäminen nähtiin maskuliinisena, epänaisellisena - joten tytöt alkoivat murrosiän lähestyessä ja tullessa heittää "väärin".

 

[Kassari]

En lainaa kenenkään tekstiä, mutta Sakelle kaikessa on poikeuksellisia yksilöitä, mutta vastaa miksi ei yleensä?

No sitten Kassari käytännössä vastasikin, ei ole luonnollista "heittokättä"

Mutta kukaan ei vastaa miten saadaan vielä silmä/käsikoordinaatio kuntoon? Vai väitättekö ettei esim meidän mj pelaajat ole määrällisesti lyöneet tarpeeksi?

Luonnollinen heittokäsi on kaikilla, kuten Antenni tuossa jo toteaa. Toki geeneissä on eroja, mille tasolle päästään hyvälläkin harjoittelulla.

Silmä/käsikoordinaatio saadaan kuntoon lähtemällä oikeaan suuntaan jo aikaisessa vaiheessa. Sitten vaan oikeita toistoja, työtä tekeviä- ja tukilihaksia kuntoon. Teini-ikäisenäkin pystyy toki muutoksia tekemään, toisille enemmän ja toisille vähemmän. Mukana kuvioissa on monta seikkaa, ehkä suurimpana se, miten urheilijaa pystyy kuormittamaan. Eli ei ole mitään oikotietä, alusta asti pitäisi tehdä oikeita asioita. Onko sitä tehty kaikkien mj-pelaajienkaan kohdalla, ei varmasti. Ne on niitä kaikkien lajien realiteetteja. Mitä useammassa paikassa tehdään oikeita asioita mahdollisimman monelle lapselle, niin tulosta tulee. Yksinkertainen kaava, joka on vaikea toteuttaa😊

Tätäkin aihetta sivuten näin eilen Olympiakomitean julkaiseman hienon kirjoituksen. Puhutaan termistä harjoitettavuus.

Harjoitettavuus on monipuolisten ominaisuuksien tasapainoa – uudella kartoituksella kehitettävien asioiden jäljille - Suomen Olympiakomitea

Urheilijan harjoitettavuuden on oltava kunnossa, jotta hän kestää kovaa lajiharjoittelua. Harjoitettavuus tarkoittaa lajissa kuin lajissa tarvittavien monipuolisten perusominaisuuksien tasapainoa, joka mahdollistaa urheilijan omassa lajissa tarvittavien lajispesifien ominaisuuksien kehittämisen...

www.olympiakomitea.fi

Toisen asteen opiskeluun siirryttäessä kuormitus nousee usein huomattavasti ja jos tuo harjoitettavuus ei ole kunnossa, tulee ongelmia. Johtuen siitä, että kuormitus nousee paljon lajispesifissä harjoitteissa.
Työkaluksi on luotu harjoitettavuuskartoitusta, jolla pystyttäisiin seuraamaan, missä urheilijan kohdalla mennään. Milloin voidaan kuormaa nostaa.

Eli pointti: Jos tuo harjoitettavuus on kunnossa, niin pystytään kehittämään ja muuttamaan aika paljon asioita yksittäisen urheilijan kohdalla. Jos taas ei, niin menee vaikeaksi. Tekniikkaa korjaavia ja kehittäviä lajispesifisiä harjoitteita pitää jauhaa joka tapauksessa paljon. Osalla siinä vaiheessa fysiikka ei anna siihen mahdollisuuksia.

Tästä on useita esimerkkejä. Siirrytään esim. liigarinkiin liian aikaisin, ei olla vielä siihen valmiita. Sitten meneekin kausi tai pari vammoja hoitaessa ja kehitys pysähtyy.

On myös toisenlaisia esimerkkejä...

Meillä on omassa ryhmässä hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos harjoitettavuus ja urheilijan motivaatio kunnossa. Lisäksi jonkun pitää antaa mahdollisuus harjoitella paljon ja ohjata oikeaan suuntaan.
15-vuotias urheilija lopetti jalkapallon ja aloitti lentopallon. Taustalla myös muuta urheilua.
1,5 vuoden jälkeen aloittamisesta, eli käytännössä vuoden lajitaustalla, tuli kutsu Kuortaneen valmennusryhmään ensi vuodeksi. Pojissa näitä on ollutkin, mutta tytöissä käsittääkseni äärimmäisen harvinaista.

Luulisin, että esim. Markus Kaurton tarina on hyvin samanlainen.

Tuo harjoitettavuus pitää luoda kuntoon lentopalloseurassa tai sitten harrastamalla monia lajeja. Muuten ei ole asiaa korkealle tasolle. Molemmista poluista löytyy hyviä esimerkkejä.

Jääkiekossa ja jalkapallossa on menty jo pidemmän aikaa siihen suuntaan, että pohja tehdään oman lajin treeneissä monipuolisesti. Tähän ei olla vielä meidän lajissa päästy, kuin yksittäisissä seuroissa tai ryhmissä.

 

[fiftie]

Jääkiekossa ja jalkapallossa on menty jo pidemmän aikaa siihen suuntaan, että pohja tehdään oman lajin treeneissä monipuolisesti. Tähän ei olla vielä meidän lajissa päästy, kuin yksittäisissä seuroissa tai ryhmissä.

Jalkapallo kuuluu niihin lajeihin, joka täytyy aloittaa todella nuorena, noin neljä vuotiaana. Toki kuten mainitsit, niin pohjat tehdään monipuolisesti. Montaa lajia ei parane päällekkäin harjoittaa, vaan enemmänkin tukevana muotona. Lentopallo ei esim kuulu tähän piiriin, eli varhaisen erikoistumisen lajiin, mutta toki lentopallossakin olisi hyvä jo hyvin nuorena saada oppia paljon.

Jos lentopallojuniori opiskelee esim passaamista hyvin nuoresta alkaen, niin siitä on valtava etu. Toki tekniikat pitää opettaa hyvin, eikä kuka tahansa seppä siihen sovikkaan opettajaksi.

 

[Kassari]

Jalkapallo kuuluu niihin lajeihin, joka täytyy aloittaa todella nuorena, noin neljä vuotiaana. Toki kuten mainitsit, niin pohjat tehdään monipuolisesti. Montaa lajia ei parane päällekkäin harjoittaa, vaan enemmänkin tukevana muotona. Lentopallo ei esim kuulu tähän piiriin, eli varhaisen erikoistumisen lajiin, mutta toki lentopallossakin olisi hyvä jo hyvin nuorena saada oppia paljon.

Jos lentopallojuniori opiskelee esim passaamista hyvin nuoresta alkaen, niin siitä on valtava etu. Toki tekniikat pitää opettaa hyvin, eikä kuka tahansa seppä siihen sovikkaan opettajaksi.

Tämä on yksi asia mitä olen miettinyt paljon ja keskusteluja myös käyty.

Tuo varhaisen erikoistumisen lajit- termi on erittäin helppo ymmärtää väärin.

Kannattaa tutustua esim. Saksan bundesliigapelaajien parissa tehtyyn tutkimukseen, kuinka aikaisessa vaiheessa on tehty lajivalinta ja kuinka montaa lajia ovat harrastaneet.
Ehkä koitan sen kaivaa jostain...

Tuossa on Sami Kalajan pohdiskelua aiheesta. Tuossa viitataan myös Bundesliigapelaajista tehtyyn tutkimukseen. Sami Kalajan luentoja ja pohdiskeluja aiheesta on netti pullollaan😊

Ihana, kamala monilajisuus | Valmennustaito.info

Valmennustaito.info - laaja teoriapaketti oppimisesta sekä liikkumisen perustaitojen videokirjasto

www.valmennustaito.info

 

[fiftie]

Tämä on yksi asia mitä olen miettinyt paljon ja keskusteluja myös käyty.

Tuo varhaisen erikoistumisen lajit- termi on erittäin helppo ymmärtää väärin.

Kannattaa tutustua esim. Saksan bundesliigapelaajien parissa tehtyyn tutkimukseen, kuinka aikaisessa vaiheessa on tehty lajivalinta ja kuinka montaa lajia ovat harrastaneet.
Ehkä koitan sen kaivaa jostain...

Tuossa on Sami Kalajan pohdiskelua aiheesta. Tuossa viitataan myös Bundesliigapelaajista tehtyyn tutkimukseen. Sami Kalajan luentoja ja pohdiskeluja aiheesta on netti pullollaan😊

Ihana, kamala monilajisuus | Valmennustaito.info

Valmennustaito.info - laaja teoriapaketti oppimisesta sekä liikkumisen perustaitojen videokirjasto

www.valmennustaito.info

Kiitos linkistä. Olen seurannut keskustelua kyllä juurikin jalkapallon puolella ja tiedän, että näkemyksiä on monia. En tarkoittanutkaan ite, että ei muita lajeja voisi harrastaa, mutta niiden pitää olla sellaisia, jotka tukee jalkapalloa. Eiköhän se monipuolisuus ole nimenomaan avainsana ja tämähän voi tapahtua vain yhdenkin lajin parissa tai sitten ei.

Lex Hollo: Varhainen erikoistuminen – tie tähtiin vai uhka urheilu-uralle?

Jokunen viikko sitten median välityksellä käytiin mielenkiintoista ajatustenvaihtoa urheilevien lasten ja nuorten monipuolisuudesta. Esimerkiksi Mikael Forssell ja Jani Sievinen liputtivat vahvasti sen puolesta, että oma päälaji olisi löydettävä mahdollisimman aikaisin, jos haluaa etenkin...

www.mtvuutiset.fi

"- Poikkeustapauksia voi joskus ani harvoin tulla, mutta kaiken lähtökohtana on se, että juuri globaaleissa ja erittäin vaativissa lajeissa, kuten esimerkiksi jalkapallossa ja uinnissa, on yksinkertaisesti erikoistuttava mahdollisimman varhain, jos haluaa tähdätä ihan sinne kirkkaimmalle huipulle. Höntsäily vapaa-ajalla on tietysti asia erikseen, mutta näitä asioita ei pitäisi koskaan sekoittaa keskenään. En voi ymmärtää, miksi niin monella ihmisellä Suomessa menee tässä asiassa puurot ja vellit täysin sekaisin."

- Jani Sievinen

Monipuolisuus vai monilajisuus - miten jalkapalloilussa voi päästä huipulle? - Eerikkilä

eerikkila.fi

" Itse olen sitä mieltä, että meidän tulisi keskittyä urheilevan lapsen toiminnan kokonaissisältöön ja kehittymistä tukevaan toimintaympäristöön eikä väitellä siitä, pitääkö harrastaa yhtä vai montaa lajia. Tässä tapauksessa pitäisi mielestäni puhua monipuolisuuden tärkeydestä, monilajisuuden sijaan. Monipuolisuushan voi toteutua joko yhden tai useamman lajin kautta, ja toisaalta kummassakaan tapauksessa se ei automaattisesti toteudu. Jos monipuolisuus ei toteudu yhden lajin kautta, on hyvä täydentää harjoittelua omalla ajalla tai ohjatusti toteutetun 1–2 tukilajin kautta. "

Aikainen Erikoistuminen – COACH HAKALA BLOGI

Posts about Aikainen Erikoistuminen written by coachhakala

coachhakala.com

 

[Sakke]

En lainaa kenenkään tekstiä, mutta Sakelle kaikessa on poikeuksellisia yksilöitä, mutta vastaa miksi ei yleensä?

No sitten Kassari käytännössä vastasikin, ei ole luonnollista "heittokättä"

Mutta kukaan ei vastaa miten saadaan vielä silmä/käsikoordinaatio kuntoon.

Miksi joku naisurheilija on fyysisempi kuin joku toinen, samanlaisella reenimäärällä. Kaiketi se johtuu suuremmasta testosteronimäärästä. Siis munasarjat erittää hieman enemmän kuin muilla. Voisi ainakin kuvitella että tulee apuja tämmöisestä luonnollisesta dopingista. Ja oikeastaan on vähän kokemustakin. Lähipiirissä on nainen jolle ei tunnu kilot painavan. On hoikka ja muuten ihan normi henkilö. On pelannut jopa lentistä ja aika hyvin pallo on lähtenyt pienellä harjoittelulla.

Sitten kun tämmöinen henkilö oppii lajiasiat ja pääsee reenaanaan ammattimaisesti niin luulisi lähtevän.
Näille testosteronimäärille on viitearvot ja jäänyt mieleen, että ovat noin 20 kertaiset miehillä, naisiin verrattuna.

Olen tullut siihen tulokseen, että jos silmäkäsikoordinaatiota ei ole, niin ei sitä reenaamallakaan saa hyväksi. Jos paranee ollenkaan. Hyvä esimerkki tästä on Upi, josta Hönö yritti Kuortaneella tehdä yypeetä

 

[Kassari]

Juurikin näin. Monipuolisuus ennen kaikkea. Tuossa Hakalan blogissa on tärkeää sanomaa. Kehitys lakkaa, jos jauhetaan treenistä toiseen samoja asioita.

Sievisen ja Forssellin lausunnoille en antaisi kovin suurta painoarvoa. Noiden juuri valmentajaksi siirtyneiden huippujen lausunnoissa on se ongelma, että näkemys on kovin subjektiivinen. Tosin kokemus on oikea yhdelle ihmiselle, heille itselleen.

Enemmän luottaisin noihin Hakalan ja Katajan kansainvälisiin tutkimuksiin perustuviin pohdintoihin. Entisillä huipulla tahtoo liian usein olla yksi totuus😊

 

[Pasma]

Juurikin näin. Monipuolisuus ennen kaikkea. Tuossa Hakalan blogissa on tärkeää sanomaa. Kehitys lakkaa, jos jauhetaan treenistä toiseen samoja asioita.

Sievisen ja Forssellin lausunnoille en antaisi kovin suurta painoarvoa. Noiden juuri valmentajaksi siirtyneiden huippujen lausunnoissa on se ongelma, että näkemys on kovin subjektiivinen. Tosin kokemus on oikea yhdelle ihmiselle, heille itselleen.

Enemmän luottaisin noihin Hakalan ja Katajan kansainvälisiin tutkimuksiin perustuviin pohdintoihin. Entisillä huipulla tahtoo liian usein olla yksi totuus😊

Tästähän nyt ei kannata tehdä liian vaikeaa ja monimutkaista. Hyvin on toiminut jalkapallo kesällä, kiekko talvella. Homma alkanut kiekossa molemmissa lajeissa 5v. Lisäksi yleisurheilu mukana niin pitkälle kuin mahdollista, salibandya välillä . Ja välillä Valepassakin, perustaidot oppimassa . Leikin ja pelin eli höntsyn kautta näitä hommia pitää eteenpäin viedä sinne jopa 15v saakka. Ehtii kyllä vielä kyllästyyn lajireeneihin ihan tarpeeksi.

 

[Samperi]

Ongelma vaan on se, että usein tytöillä tuo heittoliike on niin hukassa, että sen opetteluun menee pitkä aika. Ei ole lapsena heitetty palloa.
Eli osa saa tuosta paljonkin hyötyä, mutta osa rikkoo olkapäänsä, jos haetaan määrää ja tehoja. Siksi tuota pitäisi tehdäkin mahdollisimman nuorena.

Jos heittoliike on hukassa, niin mielestäni sitä kannattaa harjoituttaa ja ehdottomasti priorisoida. Jotta ei rikota olkapäitä, niin suosittelen vammojen ennaltaehkäisyä ja olkalihasten voimaannuttamista. Enkä suosittele lähtemään heti nollasta sataan paiskomaan palloja, vaan progressiivisesti edeten. Esim. kuminauhajumppa --> tennispallo -> naisten pesäpallo -> miesten pesäpallo. Jottei mene ihan sanahelinäksi, niin tässä valmiita ohjelmia:

Olkapäävammoja ehkäisevä lämmittelyharjoitus - Youtube
Throwers Ten - PDF (3 x 12-20 toistoa / liike)