Meni huhtikuun lopun kiireissä ohi Kuoksan Ollin hieno blogikirjoitus. Otetaan tähän siitä palanen:
"Kuulen usein faktana, että valmentajan täytyy vaihtua vähintään kolmen, viiden tai seitsemän vuoden välein. Miksi näin?
Naama kuluu, ei ole enää annettavaa, tai aika on ajanut ohi, vastataan. Osittain pitää varmasti paikkansa.
Fergusonin ja ManU:n lisäksi on muitakin esimerkkejä hienoista dynastioista, joita on syntynyt, kun seura, maajoukkue tai yritys on ollut yhden ja saman miehen komennossa vuosia tai jopa vuosikymmeniä: Brasilia/Resende (lentopallo), Neuvostoliitto/Tihonov (jääkiekko), Microsoft/Gates (it-teknologia), Auxere/Roux (jalkapallo), Chicago Bulls/Phil Jackson (koripallo), Apple/Jobs (it-teknologia).
Kouluissakin sama opettaja voi opettaa oppilaita jopa kymmenen vuotta. Oppilaat ja opettaja kehittyvät matkalla. Syntyy hyviä luottamussuhteita. Opettaja tuntee oppilaidensa oppimistyylit. Pysyvyyden ansiosta suhteet sidosryhmiin toimivat hyvin.
Miltä lapsesta tuntuu, kun opettaja vaihtuu joka vuosi, tai pahimmillaan kesken lukuvuoden? Yhteisten toimintatapojen ja -mallien löytämiseen kuluu aina aikaa, ja tehokas oppiminen keskeytyy".
Koko kirjoitus löytyy täältä:
http://www.etta.fi/index.php?id=21&news_id=168&archive=
